STABIILI Podcast Jakso 17

Mitä on voimaharjoittelu ja mihin sillä pyritään?

Tällä kertaa vieraana fysiikkavalmentaja ja voimailubiologi Tuomas Rytkönen. Jakson keskustelut pyörivät vahvasti voimaharjoittelun ympärillä. Kuinka vältetään voimaharjoittelun tasanteet? CrossFit-urheilussa yhdistyvät monet eri fyysiset ominaisuudet: Kuinka harjoittelu kannattaa suunnitella, jotta kehitys ja palautuminen olisivat optimaalisia? Riittääkö 2 kuukautta kisakunnon ”piikkaamiseen”?

Jaksossa keskustellaan myös pakaralihasten aktivaation merkityksestä esim. kyykyssä, kyykkäämisen mekaniikasta ja eri lihasten työskentelystä liikkeen aikana, etu- ja takakyykyn eroista sekä mistä jotkin ”virheet” saattavat johtua. ”Hyväksi huomeneksi taipuva kyykky on etureisien heikkoutta”, toteaa Tuomas.

Entäs nopeus- ja nopeusvoimaharjoittelu. Tarvitseeko CrossFit-kuntoilijan harjoitella sitä ja kuinka sitä harjoitellaan? Kannattaako yhden raajan harjoituksia olla treeneissä? Tämä jakso kannattaa kuunnella vaikka useampaan otteeseen, sillä informaatiota on ja paljon!

STABIILI Podcast Jakso 16

Voiko raskauteen valmistautua ja kuinka synnytyksestä toipuu? STABIILI-podcast jaksossa mukana tällä kertaa äitiysfysioterapian edelläkävijä Ira Rissanen.

Tuleva äitiys saattaa pelottaa ja jännittää. Raskauteen, synnytykseen ja siitä toipumiseen on saatavilla kuitenkin paljon apua, kertoo STABIILI-podcastin 16s vieras, äitiysfysioterapiaan erikoistunut Ira Rissanen ja FemiHealth-yrityksen perustaja. Jaksoa emännöi fysioterapiaopiskelija ja CrossFit-valmentaja Sanni Sjöblom.

Raskauteen liittyviä pelkoja aiheuttavat muun muassa raskauden aikainen pahoinvointi, mahdolliset repeämät ja muut synnytyskomplikaatiot. Raskauteen ja sen aikaiseen harjoitteluun liittyy myös paljon myyttejä ja uskomuksia jotka saattavat olla täysin perusteettomia. Tässä muutama aihe johon tässä podcast-jaksossa päästään pureutumaan.

Jaksossa keskustellaan monipuolisesti myös kireistä lantionpohjanlihaksista sekä siitä mitä on lantionpohjan fysioterapia, sektiosta ja siitä toipumisesta, sekä harjoittelun aloittamisesta sektion jälkeen.

STABIILI Podcast Jakso 15

Kestävyys- ja voimaharjoittelun tehokas yhdistely treeniohjelmassa.

Tässä STABIILI-podcastin jaksossa vieraana on liikuntatieteiden tohtori Daniela Eklund jonka väitöskirja koskee kestävyys- ja voimaharjoittelun yhdistelyä samassa treeniohjelmassa. Podcastia emännöi fysioterapiaopiskelija ja CrossFit-valmentaja Sanni Sjöblom.

Kestävyys- ja voimaharjoittelua voi hyvin yhdistellä, toteaa Eklund. Eri ominaisuuksien harjoittelu syö tuloksia todellisuudessa paljon vähemmän kuin mitä on perinteisesti ajateltu, kun treenimäärät ovat maltilliset. Parhaat tulokset kuitenkin saa jos voima- ja kestävyysharjoittelu tehdään eri päivinä. Jos treenimuotoja kuitenkin yhdistelee esimerkiksi ajankäytön vuoksi, kannattaa ohjelmassa tehdä ensin se osa-alue, jota enemmän haluaa kehittää.

Kuntoliikkujalla, jonka tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen ja parantaminen, treenimuotojen yhdistely ei juuri aiheuta ongelmia. Tavoitteellisella ja kilpailevalla urheilijalla treeniohjelman sisältö joudutaan miettimään tarkemmin, sillä myös kuormitus on merkittävästi suurempi ja palautuminen eri treenien välissä pelaa suurempaa roolia.

Taidollisesti haastavat sekä nopeusvoimaa- ja räjähtävyyttä vaativat lajit on parasta tehdä levänneenä joko treenin alussa tai kokonaan omana treeninään, jotta niistä saatu hyöty olisi riittävä.

Eniten haasteita aiheuttaa kova hypertrofinen eli lihasta kasvattava harjoittelu ja kovatehoinen kestävyysharjoittelu samassa treenijaksossa. Niiden kuormitus on yhdessä niin korkea että harvalla riittää palautuminen. Näitä ominaisuuksia yhdisteltäessä saattavat tulokset alkaa laskea.

Näistä lisää ja tarkemmin tässä podcastissa!

STABIILI Podcast Jakso 14

Joutaako herkkyyskausiajattelu jo täysin romukoppaan ja onko siitä jopa haittaa?

Tässä STABIILI podcast-jaksossa on vieraana Eero Haapala, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Jyväskylän Yliopiston liikuntatieteelliseltä laitokselta. Podcastia houstaa fysioterapiaopiskelija ja CrossFit-valmentaja Sanni Sjöblom.

Podcastin aiheena ovat herkkyyskaudet, etenkin voiman ja motoriikan kehittymisen osalta. Innoittajana on jaksolle ollut Haapalan kirjoittama artikkeli aiheesta, joka löytyy osoitteesta https://paediatricexercisemedicine.wordpress.com/tietoja/

Herkkyyskausiajattelussa keskeisenä ideana on, että tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia kannattaisi harjoittaa tietyn ikäisenä, jotta kehittyminen olisi optimaalista. Esimerkiksi motoriikan katsotaan kehittyvän ennen murrosikää, kun taas voiman kehittymisen ajatelleen tapahtuvan parhaiten murrosiässä tai sen loppupuolella ja varhaisaikuisuudessa.

On kuitenkin ollut todellisuudessa vaikea osoittaa, mitkä kaikki syyt aiheuttavat voiman kasvamista juuri murrosiässä. Yleisesti ajatellaan, että ikäkauteen liittyvät hormonaaliset muutokset olisivat suurin syy. Syitä voi olla kuitenkin muitakin, eivätkä hormonit välttämättä ole niistä suurimpia. Murrosikäisenä treenimäärät usein kasvavat ja treenaaminen muuttuu tavoitteellisemmaksi. Myös motivaatio kehittyä on merkittävä tekijä, joka saattaa kasvaa murrosiässä.

Motoriikka, jonka herkkyyskauden ajatellaan olevan jo ennen murrosikää, vaatii ominaisuutena myös huomattavan määrän voimaa, etenkin kun puhutaan liikunnallisista ja urheilullisista suorituksista. Niinpä jotta motoriikka kehittyisi parhaalla tavalla, on syytä kehittää samalla myös voimaa.

Voiman harjoittamisen jättäminen pois lapsuudessa on saattanut johtaa kasvaviin rasitusvammamääriin sekä voimatasojen yleiseen huonontumiseen nuorilla. Haapalan mukaan voimaharjoittelua eri muodoissa voi turvallisesti teettää jopa kolmevuotiaasta ylöspäin, riippuen aina yksilön kyvyistä ja taidoista.

Lasten voimaharjoittelu voi sisältää paljon hyppyjä ja vaikkapa heittoja. Myös painojen nostaminen on täysin turvallista jos suoritukset ovat teknisesti hallittuja ja tehdään oikein sopivilla kuormilla. Edes maksimivoimaharjoittelua ei tarvitse pelätä, kunhan suoritustekniikat ovat hallussa. Niinpä etenkin ohjatussa liikunnassa monipuolinen voimaharjoittelu voidaan aloittaa ohjaajan valvonnassa iästä riippumatta.

STABIILI Podcast Jakso 13

Päivän jaksossa vieraina naiset MyPowerFixin takana, Asta ja Mira. Jaksossa he kertovat mitä yrittäjän arki fysioterapeuttina ja valmentaja pitää sisällään.


”Sä olet yhtä kuin MyPowerFix, täs ei voi tehä sitä et mä oon vaan töissä täällä” Asta sanoo ja se kuvaa hyvin jaksossa esiin tulleita asioita liittyen yrittäjyyteen.


Keskustelemme jaksossa myös muun muassa miten he pitävät huolta omasta hyvinvoinnista, onko erikseen töitä ja vapaa-aikaa sekä tarvitsevatko kaikki ihmiset fysioterapiaa.


Pohdimme myös mitä hyötyä on sekä fysioterapeutin ja valmentajan ammatista crossfitin parissa. ”Aina ei oo hyvä kattoa pelkillä fysioterapeutin silmillä” Mira pohtii.

Jaksossa selviää myös mitkä on Astan ja Miran mieleenpainuvimmat asiakascaset ja mikä on heidän työssään parasta.

STABIILI Podcast Jakso 12

Päivän jaksossa vieraana Mypowerfixin perustaja, fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja Asta Vilenius. Jaksossa keskustelemme muun muassa siitä, mikä Mypowerfix oikein on ja mitä fysioterapiassa voidaan tehdä.

Keskustelemme myös Astan fysioterapiaideologiasta. ”Asiakas tavallaan itse hoitaa itseensä ja mä annan hänelle vaan neuvoja”, Asta pohtii omia fysioterapiamenetelmiään ja kertoo myös, miten hänen oma näkemys on vuosien varrella muuttunut.

Astalla iso osa asiakkaista on joko aktiiviliikkujia tai urheilijoita. Pohdimme jakson aikana yleisimpiä syitä hakeutua vastaanotolle, sekä eri syitä ongelmien syntymiseen. ”Mä itse hyvin usein kysyn tällasilta urheilevilta ihmisiltä, että mitäs sä oot tätä ennen tehnyt”, Asta selittää lajitaustan merkitystä ongelmien syntyyn ja puolieroihin myöhemmin tulevaisuudessa.

Puhumme myös siitä, mitä se fysioterapia oikeastaan on ja miten mahdollisia ongelmia voidaan korjata. ”Yleensä ne ns aktivointiliikkeet niin mä näkisin et ne on sellasii et se asiakas vaan niiku hiffaa et ei hitsi tält se tuntuu ku mun pitäis esimerkiks tota lavan lihasta niin kuin puristaa”, Asta pohtii ja selittää tarkemmin hänen näkemyksiään fysioterapiapolusta, varsinkin urheilun ja liikunnan parissa.

Jakson aikana keskustelemme myös hieman kehon mittasuhteista ja näiden merkityksestä tiettyihin urheilulajeihin. Onko mittasuhteilla mitään väliä, vai kannattaisiko niitäkin ottaa jonkin verran huomioon urheilussa? Tämä selviää jakson aikana, kuten myös muut yllä mainitut asiat ja paljon muuta!

STABIILI Podcast Jakso 11

Päivän jaksossa vieraina CrossFit-urheilijat Jonne Koski ja Emilia Leppänen. Jaksossa puhumme muun muassa Jonnen ja Emilian treenaamisesta ja siitä, miten he yrittävät ennaltaehkäistä loukkaantumisia.

Keskustelemme Jonnen ja Emilian treenitaustasta ja miltä heidän alkuaikojen treenaaminen näytti. Ovatko samat asiat edelleen heikkouksia ja vahvuuksia? ”Niistä saa käännettyä, ei ehkä isoimpii vahvuuksii, mut sellasii et pystyy sit taas hyvin suoriutuu”, Emilia pohtii omia alkuaikojen heikkouksia ja miten ne ovat kehittyneet vuosien varrella.

Puhumme myös loukkaantumisista. Altistaako CrossFit niille? Jonne ja Emilia kertovat myös omista loukkaantumisistaan sekä miten niitä yrittävät ennaltaehkäistä. ”Et semmonen liikkeen hidastaminen on ehkä paras tapa myös ennaltaehkäistä ja vahvistaa ”, Jonne kertoo erilaisista ennaltaehkäisevistä harjoitteistaan ja selittää asiaa lisää.

CrossFit sisältää pääsääntöisesti isoja moninivelliikkeitä. Selvitämme jakson aikana, kuuluuko Jonnen ja Emilian treenirutiineihin näiden lisäksi pienempiä, eristettyjä liikkeitä ja heikkojen lenkkien vahvistamista. ”Joka kerta kun me tehdään jotain voimatreeniä tai treenii ylipäätään ni tehään niiku sen päätreenin jälkeen jotain apuliikkeitä minkä avulla me koitetaan nimenomaan just ylläpitää sitä lihastasapainoa ja pitää lihakset sellasina et ne toimii mahdollisimman hyvin”, Jonne miettii apuliikkeiden merkitystä harjoittelussa.

Jaksossa käymme myös läpi, miltä Jonnen ja Emilian vapaa-aika näyttää. Voiko huippu-urheilija myös viettää ns normaalia elämää, vai mennäänkö kaikessa aina urheilu edellä? ”Mut kyl silti pitää pystyy nauttii elämän muista asioista myös ja kavereiden seurasta ja vapaa-ajasta”, Emilia miettii kertoessaan tasapainosta huippu-urheilun ja normaalin elämän välillä. ”Jos se olis mahdollista tehdä sitä vaan kolme kertaa viikossa ja kaikki muut päivät nauttii ja tehdä muita asioita niin varmasti tekisin niin, mut se ei riitä, et kyl siihen tarvii aika paljon uhrauksia”, kommentoi taas Jonne urheilijan elämän vaatimuksista.

Nappaa jakso kuunteluun saadaksesi tarkemmin selville, mitä jakson aikana puhuttiin!

STABIILI Podcast Jakso 10

Päivän jaksossa vieraana fysioterapeutti ja CrossFit-salinomistaja Atte Kaasinen ja aiheena muun muuassa CrossFit kuntoutusmuotona.

Jaksossa puhumme Aten kokemuksista fysioterapiapuolelta ja miten fysioterapiatausta auttaa CrossFit-valmennuksessa. ”Ehkä se fysioterapia siellä antaa niiku syvempää ymmärrystä niihin taustoihin että no miksköhän tuo ihminen liikkuu tuolla tavalla”, Atte pohtii fysioterapiaosaamisen hyötyjä valmennuspuolella.

Keskustelemme myös kuntoutuksesta ja siitä, miten CrossFittiä voi siinä hyödyntää. Atte kertoo myös omaa filosofiaansa kuntoutuksessa. ”Miehän laitoin siellä aivohalvauspotilaat tekemään wodeja”, Atte kertoo omista fysioterapiakokemuksistaan vuodeosastolla ja avaa aihetta tarkemmin.

CrossFit sisältää paljon moninivelliikkeitä. Podcastin aikana pohdimme hieman näiden liikkeiden positiivisia ja negatiivisia puolia. ”Siinä just se pitkäjänteisyys siihen että jaksat tehä niitä perushommia ja jaksat harjotella ja rakentaa sitä pohjaa ennen ku sitte lähet paiskomaan kolmeekymmentä tempausta aikaa vastaan”, Atte miettii puhuessaan moninivelliikkeistä ja niiden turvallisuudesta.

Atte on Karjalan Kovin-kilpailun ”presidentti”, ja käytämmekin podcastia hyödyksi myös selvittääksemme reseptin kilpailun voittamiseen, jos ja kun se ensi vuonna se päästään järjestämän. Tästä ei kuitenkaan paljasteta tässä sen enempää. Jos siis haluat saada selville, mitä vaaditaan Karjalan Kovin-kilpailun voittoon, sekä lisää tietoa ylläolevista asioista ja muusta, ota jakso kuunteluun!

12 syytä tehdä oheisharjoittelua

Keskivartalon tukea, yhden jalan liikkeitä, lapatukea, pakaran vahvistamista, tempolla ylös ja paussi siellä… Tukiliikkeet ja oheisharjoittelu ovat varmasti kaikille tuttuja termejä ja kaikilla on niistä todennäköisesti omanlainen käsityksensä. Suurin osa varmasti myös tietää, että niitä ei tehdä vaan huvin vuoksi, vaan niiden taustalta löytyy merkittäviä hyötyjä. Mutta mitkä ne hyödyt tarkalleen ottaen voivat olla, eli miksi sitä oheisharjoittelua oikeasti tehdään ja mitä se tarkoittaa?

Oheisharjoittelu on nimensä mukaisesti harjoittelua, jota tehdään jonkun muun ohella. Se on siis lajiharjoittelun ohella tapahtuvaa harjoittelua, joka ei kuitenkaan välttämättä sisällä varsinaisen lajin liikkeitä. Moni on varmasti nähnyt esimerkiksi painonnostajien tekevän erilaisia hyppyjä treeneissään, ja taas esimerkiksi pituushyppääjän tekevän painonnostoliikkeitä. Samoin eri lajien urheilijoiden nähdään tekevän esimerkiksi yhden jalan kyykkyjä, tempolla tapahtuvia yhden käden punnerruksia, lantionnostoja ja tasapainoa parantavia liikkeitä. Nämä ovat kaikki esimerkkejä oheisharjoittelusta, ja esimerkkejä löytyy loputtoman paljon lisää. Näitä liikkeitä ei todennäköisesti itse kilpailutilanteessa tule vastaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö oheisharjoittelun avulla voisi parantaa myös sitä kilpailutilannetta. Oheisharjoittelun sisältö riippuu pitkälti lajista ja sen vaatimuksista, eli siitä, mitä ominaisuuksia lajissa tarvitaan. Esimerkiksi jalkapalloilijan ja voimanostajan oheisharjoittelu näyttää todennäköisesti aika erilaiselta lajin erilaisten vaatimusten takia.

Alkuteksti saattoi jo herättää joitain ajatuksia siitä, miksi oheisharjoittelua kannattaa tehdä. Syitä on kuitenkin monia, eikä vain se, että esimerkiksi itse kilpasuoritusta pyrittäisiin parantamaan. Tähän alle listaamme 10 syytä, miksi oheisharjoittelua kannattaa tehdä. Tämän luettuasi ei varmasti tarvitse miettiä kahta kertaa, otatko oheisharjoittelun mukaan treeneihisi.

1. Puolierojen korjaaminen. Lähes jokaisella meistä on jonkinnäköisiä puolieroja, mikä on periaatteessa täysin normaalia. Puolierot voivat kuitenkin urheilussa muodostua ongelmiksi niin suorituskykyä, kuin loukkaantumisriskiäkin ajatellen. Jos esimerkiksi kyykkäät aina niin, että toinen jalka tekee vähemmän töitä, et todennäköisesti saavuta optimaalista kyykkyä koskaan. Samaan aikaan heikommalla jalalla saattaa myös olla heikompi hallinta, ja se rasittuu joka toistossa väärin. Tai vahvempi jalka tekee enemmän töitä, ja rasittuu aina enemmän. Nämä voivat johtaa loukkaantumisiin. Oheisharjoittelulla pystytään korjaamaan näitä puolieroja.

2. Suorituskyky paranee. Niin kuin kohdassa 1 jo tuli ilmi, suorituskyky voi parantua puolieroja korjatessa. Tämän lisäksi oheisharjoittelulla harjoitellaan lajin vaatimia ominaisuuksia eri muodossa kuin itse lajisuoritus ja tehdään lajisuoritusta tukevia liikkeitä, mikä parantaa lajisuoritusta. Oheisharjoittelulla pyritään myös usein enemmän eristetysti vahvistamaan tiettyjä heikkoja kohtia ja parantamaan kehon hallintaa. Esimerkiksi kyykyssä saattaa olla niin, että iso pakaralihas ei oikein aktivoidu, mikä taas tarkoittaa sitä, että kyykystä ei todennäköisesti saada täyttä potentiaalia irti, ja pakaralihasta vahvistaessa kyykkykin paranee.

3. Loukkaantumisriski vähenee. Oheisharjoittelulla voidaan esimerkiksi korjata puolieroja ja parantaa kehon hallintaa, mikä mahdollistaa optimaalisemman rasituksen, sekä turvallisemman harjoittelun ja kilpailemisen. Tämän lisäksi oheisharjoittelulla voidaan vahvistaa sellaisia lihaksia, jotka lajinomaisessa harjoittelussa ehkä jäävät vähemmälle aktivoinnille, ja jäävät täten heikoiksi ja voivat altistaa loukkaantumisille, samoin kuin sellaisia kohtia, jotka urheilijalla muista syistä ovat jääneet heikoiksi lenkeiksi. Näiden asioiden huomioiminen fiksussa oheisharjoittelussa vähentää loukkaantumisriskiä.

4. Tulet vahvemmaksi. Faktahan on se, että esimerkiksi kyykkäämällä, vetämällä maasta ja tekemällä penkkipunnerrusta tulee vahvemmaksi. Mutta jos oheisharjoittelun avulla esimerkiksi panostaa tukilihasten vahvistamiseen ja puolierojen korjaamiseen, tulee todennäköisesti vielä vahvemmaksi ja voimantuotto paranee. Tämän lisäksi oheisharjoittelu todennäköisesti vähentää loukkaantumisriskiä, minkä ansioista voi treenata ilman loukkaantumisia, mikä taas edistää kehitystä. Voima itsessään taas on tärkeää monessa, ellei jopa jokaisessa lajissa jollain tapaa, minkä takia sitä tulisi treenata, vaikkei oma laji olisikaan varsinainen ”voimalaji”.

5. Kehon hallinta ja tasapaino paranevat. Oheisharjoittelulla voidaan parantaa kehon hallintaa, mikä on kaikissa lajeissa jollain tapaa tärkeää, kuten myös ihan arkielämässä. Tekemällä esimerkiksi yhden raajan liikkeitä ei pelkästään korjata puolieroja, vaan parannetaan myös kehon hallintaa ja tasapainoa. Vahvistamalla lavan alueen lihaksia voidaan parantaa lavan, olkapään ja niskan hallintaa. Kehon hyvä hallinta ja tasapaino ennaltaehkäisevät loukkaantumisia ja parantavat suorituskykyä, ja auttavat meitä suoriutumaan paremmin myös arjessa.

6. Kehon hahmottamiskyky paranee. Oheisharjoittelun avulla parannetaan kehon hahmottamiskykyä tekemällä erilaisia liikkeitä, myös niitä, joita ei itse lajiharjoittelussa tule tehtyä. Näitä liikkeitä tehdään usein myös erilasilla tempoilla ja hallitummin, mikä auttaa hahmottamaan omaa vartaloa. Myös ymmärrys ympäristön ja ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta omaan kehoon ja sen liikkeisiin paranee.

7. Omien heikkouksien tunnistaminen. Sen lisäksi, että oheisharjoittelulla voidaan korjata kehon heikkoja lenkkejä, sen avulla voidaan myös oppia tunnistamaan niitä. Oheisharjoittelussa tehdään liikkeitä, joita itse lajiharjoittelussa ei tule vastaan, minkä takia heikot lenkit eivät ehkä ole koskaan löytyneet. Urheilijalle saattaa tulla yllätyksenä vinojen vatsalihasten olevan heikot ja lantionhallinnan huono, vaikka hänellä erottuukin selkeästi sikspäkki. Omien heikkouksien tunnistaminen on tärkeää, jotta ymmärtää omaa kroppaansa paremmin, ja ymmärtää myös miksi tiettyjä asioita tulee harjoitella.

8. Harjoitusmäärän lisääminen ja harjoittelun monipuolisuus. Yksi syy tehdä oheisharjoittelua on myös saada lisää harjoitustunteja kasaan monipuolisemmalla rasituksella. Varsinkin huippu-urheilijan täytyy harjoitella paljon halutessaan olla hyvä. Isoja perusliikkeitä ja lajinomaisia liikkeitä ei kuitenkaan voi tehdä loputtomiin, sillä samojen liikkeiden toistuva tekeminen rasittaa niin hermostoa, lihaksistoa, niveliä kuin psyykkistäkin puolta. Se ei myöskään kehityksen kannalta ole optimaalista. Oheisharjoittelun avulla voidaan kuormittaa kroppaa eri tavoin, jolloin rasituksesta tulee optimaalisempaa ja tasaisempaa, ja kroppa pystyy toimimaan monipuolisemmin. Vaihtamalla lajinomaista harjoittelua osittain oheisharjoitteluun saa harjoitustunnit pidettyä samana tai korkeampina, kun taas harjoittelusta todennäköisesti tulee monipuolisempaa ja fiksumpaa, ja kroppa kestää harjoitusmäärää paremmin.

9. Liikkeiden taloudellisuuden paranee. Vahvistaessa kroppaa monipuolisesti ja poistaessa puolieroja voidaan optimoida suorituskykyä, mikä tarkoittaa myös sitä, että liikkeet voidaan tehdä taloudellisemmin ja ilman kipua. Jos kuvitellaan esimerkiksi CrossFittiä lajina. Pystyt ehkä runnomaan voimalla yhden maksimitoiston rinnallevedossa. Mutta entä jos toistoja täytyykin tehdä 50 kappaletta? Jos kehon hallinta on huono ja puolieroja löytyy, liike ei todennäköisesti enää pysy taloudellisena muutaman toiston jälkeen, toistot eivät enää sujukaan niin helposti ja esimerkiksi alaselkäkin saattaa alkaa kipeytyä. Oheisharjoittelu auttaa myös tähän!

10. Epäedullisten liikemallien poisoppiminen ja edullisten liikemallien oppiminen. Epäedulliset liikemallit voivat olla tiedostamattomia tai tiedostettuja liikemalleja, jotka eivät ole optimaalisia suorituksen kannalta. Esimerkiksi aiemmat loukkaantumiset tai aiempi lajitausta ovat voineet aiheuttaa epäedullisia liikemalleja, jotka voivat olla haitaksi suorituskyvyn kannalta, mutta myös loukkaantumisriskiä ajatellen. Myös itse laji saattaa aiheuttaa joitain epäedullisia liikemalleja. Näitä voi oheisharjoittelun avulla oppia pois, ja sen sijaan oppia tilalle edullisia liikemalleja, jotka edesauttavat laadukasta ja turvallista harjoittelua ja parantavat suorituskykyä.

11. Liikkuvuus paranee ja lihaskireydet vähenevät. Oheisharjoittelulla pyritään myös parantamaan liikkuvuutta. Liikkuvuus on tärkeää pystyäkseen saavuttamaan lajin vaatimat asennot turvallisesti ja optimaalisesti. Liikkuvuuden lisäksi tärkeää on pystyä hallitsemaan liike koko liikeradalla. Harjoittelu voi esimerkiksi sisältää liikkeitä uusilla ja kokonaisilla liikelaajuuksilla, mitä normaalissa lajiharjoittelussa ei välttämättä tule tehtyä. Oikeiden lihasten aktivoituessa suorittaminen on myös optimaalisempaa eikä lihaskireyksiä synny niin paljon. Tämä taas itsessään auttaa parantamaan liikkuvuutta.

12. Valmistaa kroppaa kohtaamaan erilaisia tilanteita. Unelmatilanteessa tiedät etukäteen jokaisen liikkeen, mitä elämässä ja harjoittelussa voi tulla vastaan. Mutta voimme niin urheilussa, kuin normaalissakin elämässä joutua erilaisiin tilanteisiin ja asentoihin. Monipuolisella oheisharjoittelulla pystymme valmistamaan kroppaa kohtaamaan erilaisia asentoja, eikä vain niitä tuttuja ja turvallisia, ja näin ollen todennäköisesti vähentämään loukkaantumisriskiä uuden asennon kohdalle sattuessa ja myös suoriutumaan niistä paremmin. Tämä on tärkeää esimerkiksi CrossFitissä, jossa saattaa tulla eteen minkälainen liike tahansa, mutta myös arkielämässä joutuessasi esimerkiksi yhtäkkiä siirtämään raskaan esineen tai korjaamaan tasapainon epätasaisella alustalla.

MyPowerFix tarjoaa harjoittelua tukevia oheisohjelmia sekä fysioterapiavastaanoton CrossFit Takomolla Helsingin Pitäjänmäellä (Takkatie 7). Järjestämme myös seminaareja ja kursseja. Katso kaikki verkko-ohjelmat verkkokaupasta ja ajanvarauksen vastaanotolle löydät ajanvarausvälilehdeltä.

STABIILI Podcast Jakso 9

Päivän jaksossa vieraana psykologi Riikka Pasanen ja aiheena kipu. Kipu on asia, jota kaikki valitettavasti joutuvat elämänsä aikana kokemaan eri tavoin, mutta mitä se oikeastaan on ja mistä se johtuu? Näihin asioihin etsimme vastausta jakson aikana.

Kipu ei tarkoita vain sitä, että pistetään neulalla sormeen ja tunnetaan kipua. Kipu voi myös kroonistua, jolloin puhutaan kroonisesta kiputilasta. Jakson aikana koitamme myös selvittää, mikä tämä on ja mikä sitä voi aiheuttaa. ”Niin sitten jos se ei toteudukaan ja ihminen huomaa että okei nyt tää ei vastaakaan sitä mun oletusarvoa että missä ajassa tää mun kipu pitäisi olla jo poistunut niin silloin saattaa herätä lisää pelkoa, lisää huolta, lisää ahdistusta… mikä voi sitten ikään kuin lietsoa sitä kroonistumista entisestään”, Riikka pohtii syitä kivun kroonistumisen taustalla.

Myös psyykkisellä puolella voi olla vaikutusta kipuun, ja tästäkin keskustelemme jakson aikana. ”Jos stressi kroonistuu elimistössä niin se puolestaan voimistaa sitten tätä kivun kokemista ja sit me ollaankin sellasessa tosi kurjassa noidankehässä”, Riikka kommentoi kivun ja psyykkisen puolen yhteyttä ja avaa asiaa enemmän.

Voiko urheilijatkin saada kroonisia kiputiloja? ”Urheilevatkin ihmiset on ihmisiä, ja samat lainalaisuudet pätee heihinkin”, Riikka miettii. Tätä pohdimme myös jakson aikana, kuten myös sitä, kenelle niitä kroonisia kiputiloja oikein syntyy.

Puhumme myös kivun hoidosta ja siitä, miten itse voi ennaltaehkäistä kiputiloja. Nappaa siis jakso kuunteluun saadaksesi selville mitä jaksossa puhuttiin