Tag Archives: alaselkäkipu

Alaselkäkipu

Selkäkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista, jota esiintyy noin 80 %:lla maailman väestöstä jossain vaiheessa elämän aikana. Alaselkäkivulla tarkoitetaan alimpien kylkiluiden ja pakaroiden alaosan välisellä alueella sijaitsevaa kipua, lihasjännitystä tai jäykkyyttä, johon voi myös liittyä säteilevää kipua. 

Selkäkivun luokittelu

Alaselkäkipu luokitellaan oireiden keston mukaan akuutiksi, subakuutiksi tai krooniseksi. Alaselkäkipu luokitellaan akuutiksi, kun oireet ovat kestävät alle 6 viikkoa ja subakuutiksi, kun oireiden kesto asettuu 6-12 viikon välille. Selkäkivun katsotaan kroonistuneen, kun oireet ovat kestäneet yli 12 viikkoa. Selkäkivun keston lisäksi vaiva voidaan luokitella myös epäspesifiksi (80-90% tapauksista) tai spesifiksi selkäkivun aiheuttajan mukaisesti. Vaiva luokitellaan epäspesifiksi, mikäli kivun taustalla ei ole selkeää traumaa eikä kivulle löydetä selkeää anatomista syytä, kuten todettua selkäsairautta. Spesifejä selkäkivun aiheuttajia voivat olla esimerkiksi selkärankareuma, välilevytyrä, murtumat tai kasvaimet. Alaselkäkipu voidaan luokitella mekaaniseksi tai ei-mekaaniseksi sen oireiden mukaisesti. Mekaanisessa selkäkivussa oireet provosoituvat tietyissä liikkeissä tai liikesuunnissa ja helpottavat levossa. Ei-mekaanisessa kivussa oireet eivät ole yhteydessä tiettyihin liikkeisiin tai asentoihin, vaan esimerkiksi psykososiaalisiin tekijöihin, kuten stressiin. Myös unihäiriöt voivat madaltaa kipukynnystä ja provosoida ei-mekaanista selkäkipua. Alaselkäkipu voidaan kategorisoida myös liikehäiriöksi tai liikekontrollin häiriöksi. Liikehäiriössä alaselän aktiivinen tai passiivinen liike on rajoittunut yhteen tai useampaan suuntaan, kun liikekontrollihäiriössä selän asennonhallinta on heikentynyt.

Selkäkipujen syyt ja ehkäisy

Selkäsairauksien korkeasta esiintyvyydestä huolimatta, selkäkivun tarkkoja syysuhteita tunnetaan melko huonosti. Mistään yksittäisestä syysuhteesta ei ole vahvaa näyttöä. Selkäkivulle altistaviksi tekijöiksi tiedetään kuitenkin mm. fyysinen passiivisuus, istumatyö, lihavuus, tupakointi, perimä sekä psykososiaaliset tekijät, kuten stressi ja masennus. Lisäksi selkää kuormittava työ, kuten hankalissa asennoissa nostaminen ovat yhteydessä selkäkivun yleisyyteen. Tärkein asia selkäkipujen ehkäisyssä on kiinnittää huomiota terveellisiin elintapoihin, kuten fyysiseen aktiivisuuteen, riittävään uneen sekä pyrkiä minimoimaan selkäkivulle altistavia tekijöitä. Säännöllinen liikunta vahvistaa kehon kivunsäätelyjärjestelmiä, jonka myötä selkäkivun määrä vähenee ja toimintakyky paranee. Lisäksi monipuolisella liikunnalla voidaan ehkäistä selkävaivoja. 

Selkävammat CrossFitissa
MyPowerFix on erikoistunut CrossFit-harjoitteluun, jossa selkävammat ovat lajin osalta yleisiä. Alekseyev, ym. (2020) CrossFit-urheilijoille tekemän tutkimuksen mukaan yleisin lihasrakenteisiin kohdistuva loukkaantuminen kohdistui selän alueelle. Yleisimmät loukkaantumiseen johtaneet liikkeet olivat kyykky ja maastaveto. Toiseksi eniten vammautunut alue oli olkapää. 855 osallistujaa kattaneessa tutkimuksessa loukkaantumiset olivat yleisempiä edistyneemmillä urheilijoilla aloittelijoihin verrattuna. Vastaavasti Santos da Costan ym. (2019) julkaistun CrossFit-harrastajille tehdyn poikittaistutkimuksen mukaan lannerankaan kohdistui toiseksi eniten loukkaantumisia heti olkapään jälkeen. Myös kyseisessä tutkimuksessa havaittiin viisinkertainen todennäköisyys urheiluvammoille kilpatason urheilijoiden osalta verrattuna vähemmän kokeneisiin urheilijoihin.

Selkäkivun hoito ja kuntoutus

Akuutissa selkäkivussa vuodelepoa tulisi välttää ja pyrkiä tekemään jokapäiväisiä toimia kivusta huolimatta. Kivun lievityksessä voi käyttää esimerkiksi kylmää paikallishoitona ja / tai tulehduskipulääkettä. Lisäksi kipua voi pyrkiä lievittämään selän lepoasennoilla sekä kevyellä liikehoidolla. Hyvä uutinen on se, että suurin osa selkäkivuista paranee akuutin vaiheen aikana.

Subakuutissa eli pitkittyneessä selkäkivussa kannattaa liikkua säännöllisesti kivusta huolimatta, sillä liikunnan vaikuttavuudesta selkäkivun hoidossa on vahva näyttö. Omatoimisen liikkumisen lisäksi aktiivinen kuntoutus tulisi aloittaa, mikäli selkäkipua on jatkunut vähintään 6 viikon ajan. Terapeuttisen harjoittelun tiedetään vähentävän selkäkivun uusiutumista pitkittyneessä selkäkivussa. 

Kroonisessa eli pitkäkestoisessa selkäkivun hoidossa pätevät pääosin samat lainalaisuudet kuin pitkittyneessä selkäkivun hoidossa. Asteittain lisättävällä terapeuttisella harjoittelulla voidaan vähentää kipua ja lisätä toimintakykyä. 

Fysioterapia
Usein fysioterapiaan hakeudutaan kuitenkin vasta oireiden alkaessa tai niiden pitkittyessä. Moniin altistaviin kuormitustekijöihin voidaan kuitenkin puuttua jo ennaltaehkäisevästi kartoittamalla mahdolliset riskitekijät, opettelemalla turvalliset ja tehokkaat suoritustekniikat, monipuolistamalla harjoittelua sekä kontrolloimalla harjoittelusta aiheutuvaa kuormitusta järkevästi. 

Mikäli (ala)selkäkipu on kestänyt yli 6 viikkoa, kannattaa viimeistään silloin hakeutua fysioterapiaan. Fysioterapian tavoitteena on pyrkiä selvittämään selkävaivaan vaikuttavat tekijät huolellisella tutkimisella, lievittää kipua näyttöön perustuvilla kivunlievitysmenetelmillä, parantaa toimintakykyä tilanteeseen sopivilla harjoitteilla sekä ennaltaehkäistä tulevia selkävaivoja systemaattisella harjoittelulla. 

Kirjoittanut fysioterapiaopiskelija ja valmentaja Joosua Visuri

Lähteet:

Alekseyev, K. ym. 2020. Identifying the Most Common CrossFit Injuries in a Variety of Athletes. Viitattu 16.12.2020.https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1179572719897069?rfr_dat=cr_pub++0pubmed&url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.orgKauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. 4. painos. Sanoma Pro: Helsinki.

Käypä Hoito -suositus. Alaselkäkipu. Duodecim. Viitattu 16.12.2022.
https://www.kaypahoito.fi/hoi20001#s7


Santos da Costa, T. ym. 2019. CrossFit®: Injury prevalence and main risk factors. Viitattu 16.12.2022.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1807593222007426?via%3Dihub

Selkäkanava. Uni ja selkäkipu. Viitattu 16.12.2022.

https://selkakanava.fi/selan-hoito/selan-ja-selkakivun-omatoiminen-hoitaminen/ergonomiavinkkeja-kotiin-ja-tyopaikalle/uni-ja-selkakipu


Selkäkanava. Löydä liikuntalajisi. Viitattu 16.12.2022.

https://selkakanava.fi/harjoitusohjeet/loyda-liikuntalajisi

Selkäkanava. Selkäkipua ja fysioterapia. Viitattu 16.12.2022.
https://selkakanava.fi/selan-hoito/selkakipu-ja-fysioterapia

Nuorten lanneselän rasitusmurtumat

Blogitekstissä käydään läpi muun muassa mitä tarkoitetaan lanneselän rasitusmurtumalla, miten se oireilee ja miten sitä voidaan ennaltaehkäistä.

Lanneselän rasitusmurtumat ovat valitettavasti yhä useamman nuoren urheilijan riesa. Rasitusmurtuma syntyy usein pitkäaikaisen ja yksipuolisen rasituksen seurauksena. Ennen varsinaisen murtuman syntymistä voi tulla sen ensiaste eli rasitusosteopatia, jossa murtumalinjaa ei ole vielä havaittavissa. Kummatkin yleensä syntyvät liian nopeasti lisätystä harjoitusmäärästä tai -kuormasta, yksipuolisesta harjoittelusta tai tukirangan rakenteellisesta poikkeavuudesta. Tällöin keskivartalon voima pettää, jolloin nikamaan kohdistuva kuormitus kasvaa.

Rasitusmurtuma oireilee yleensä harjoittelun aikana tai sen jälkeen ja kipu provosoituu yleensä erityisesti taaksetaivutuksessa. Taaksetaivutus asettaa painetta ärtyneeseen kohtaan. Kipualueella esiintyy yleensä myös paineluarkuutta. Lepo usein helpottaa oireita, mutta pahentuessaan kipu voi jäädä päälle myös levossa. Ennen murtuman syntymää voidaan magneettikuvasta havaita nikaman takakaaressa turvotusta. Röntgenissä muutokset havaitaan vasta varsinaisen murtuman synnyttyä. Jos rasitus saadaan rauhoitettua heti alkavan murtuman vaiheessa, on paranemisprosessi noin 3 kuukautta, mutta rasituksen pysyessä samana, voi tilanne edetä murtumaksi, jolloin paranemisprosessi voi olla jopa 6–12 kuukautta. Jos rasitusta ei silloinkaan saada rauhoitettua voi tilanne edetä spondylolyysiksi, jolloin nikama alkaa höltyä. Pahimmillaan tilanne voi edetä spondylolisteesiin, jolloin luiset kaarirakenteet eivät enää jaksa pitää nikamia linjassaan, vaan päästävät nikamat liukumaan etu-takasuunnassa suhteessa toisiinsa.

Lanneselän rasitusmurtumia tulee yleisimmin lajeissa, joissa tulee paljon taivutus- ja kiertoliikkeitä, esimerkiksi taitoluistelussa, uinnissa, voimistelussa, jääkiekossa ja painonnostossa. Niin sanotuissa ison kentän lajeissa, kuten jalkapallossa ja salibandyssä tulee juoksussa paljon kovia voimia, jotka aiheuttavat rasitusta. Erilaisissa mailalajeissa, kuten jääkiekossa ja salibandyssä liike on toispuoleista, joka voi aiheuttaa pistemäistä kuormitusta.

Lanneselän rasitusmurtuman oireita tulee yleensä nuorille hieman ennen kasvupyrähdystä n. 10 vuoden ikäisille ja sen ympärillä. Tähän voi vaikuttaa virheellisen kuormituksen lisäksi myös esimerkiksi geeniperimä ja huono palautuminen. Nykyään nuoret keskittyvät vain yhden lajin harrastamiseen ja muut harrastukset jäävät pois jo nuorempana, jolloin keho altistuu yksipuoliselle harjoittelulle.

Tärkeintä oireiden selvityksessä ja kuntoutuksen suunnittelussa on taustatekijöiden selvittäminen. Oireiden syyt voivat olla hyvin yksilöllisiä, joten kuntoutuksen tulisi olla myös tehty yksilölle sopivaksi. Lanneselän oireilu on yleensä hieman yleisempää pojilla kuin tytöillä. Tytöillä pituuskasvu alkaa usein nuorempana, mutta pojilla pituuskasvu on yleensä rajumpi ja kestää pidempään, joka voi lisätä oireita. Kuntoutusta suunnitellessa fysioterapeutin ja valmentajan yhteistyön merkitys korostuu. Tällä tavoin fysioterapeutti voi suunnitella kuntoutusohjelman lajiharjoitteluun sopivaksi, jolloin nuori pääsee treenaamaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä ryhmän kanssa ja näin myös lajin sosiaalinen puoli säilyy. Nuorille joukkueen kanssa treenaaminen on tärkeää, joten kuntoutussuunnitelma tulisi aina mahdollisuuksien mukaan luoda sellaiseksi, jossa nuori pääsee tekemään yhdessä muiden joukkuelaisten kanssa, vaikka tekisikin eri asioita. Näin nuoren motivaatio harvemmin laskee ja harjoitteet tehdään tunnollisemmin.

Kasvun aikana harjoittelun monipuolistaminen on tärkeää vammojen ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkiksi monipuolinen kuntosaliharjoittelu olisi hyvä ottaa osaksi lajiharjoittelua. Erityisesti selkää tukevien lihasten vahvistaminen olisi tärkeää, jolloin lanneselän nikamien kuormitus vähenee ja vamman syntymisen todennäköisyys pienenee. Kuntosaliharjoittelun on ennen ajateltu vaikuttavan jopa negatiivisesti harjoitteluun sen ”viedessä aikaa” lajiharjoittelulta, vaikka tilanne onkin päinvastainen sen tukiessa ja kehittäessä lajiharjoittelua oikein yhdistettynä. Voimaharjoitteluun tulisi panostaa erityisesti kasvupyrähdyksen jälkeen. Kuntosaliharjoittelun lisäksi myös liikkuvuusharjoittelu tulisi ottaa osaksi treenirutiineja.

Kaikki selkäkipu ei ole aina vaarallista, mutta pitkään jatkuneista kiputiloista kannattaisi matalalla kynnyksellä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Mitä aikaisemmin kivun aiheuttaja saadaan selvitettyä, sitä lyhyempi on kuntoutusjakso.

Lähteet:

Tule kuntoon Oy. Nikamakaaren rasitusmurtuma ja rasitusosteopatia – miten syntyy.
https://tulekuntoon.com/erikoisosaaminen/ranka/lanneranka/nikamakaaren-rasitusmurtuma/

Stabiili-Podcast Jakso 41.

Kirjoittaja fysioterapiaharjoittelija Wilma Wilén

STABIILI Podcast Jaksot 21, 22 ja 23 – Alaselkä-, olkapää- ja polvikipu

Näissä minijaksoissa fysioterapeuttiharjoittelija Nenna Peltonen ja MPF-fyssari Asta Vilenius keskustelevat erilaisista ongelmista alaselässä, olkapäissä ja polvissa CrossFit-harjoittelussa. Kuinka paljon näitä asiakkaita saapuu vastaanotolle ja kuinka vaivoja hoidetaan? Pystyisikö näitä ennaltaehkäisemään? Vastaukset kysymyksiin löydät jaksoista!

Jakso 21 Alaselkä
Jakso 22 Olkapää
Jakso 23 Polvi