Tag Archives: crossfit

STABIILI Podcast Jakso 6 – Vieraana Jami Tikkanen

Päivän jaksossa vieraana on Jami Tikkanen, joka on koulutukseltaan osteopaatti ja toimii maailman parhaiden CrossFit-urheilijoiden valmentajana. Päivän jaksossa teemana on vahvasti CrossFit ja mitä lajissa pärjääminen vaatii. Jami valmentaa muun muassa Annie Thorisdottiria. Jaksoss saamme kuulla Jamin tiestä Annien valmentajaksi. ”Sanoin että oot kyllä aika hyvä, mutta uskon, että voit olla vielä paljon parempi ja mie uskon, että voisin auttaa”, Jami kertoo hänen ja Annien välisestä keskustelusta, josta heidän yhteistyö alkoi.

CrossFitin huipulla taso kovenee joka vuosi. Jaksossa keskustelemme siitä, mitä huipulle pääseminen vaatii, ja mikä erottaa huiput hyvistä urheilijoista. ”Se että ymmärtää, että ei oo mitään yhtä maagista treeniä tai ohjelmaa mitä pitää seurata vaan se, että tekee vuosia ja vuosia tekee sitä työtä pitkäjänteisesti”, Jami kommentoi yhtä menestyksen taustalla olevia tekijöitä.

”Work on your weaknesses until they become your strengths” on tuttu lausahdus, jota varmasti monet crossfittajatkin ovat kuulleet. Onko kuitenkin tärkeää aina vaan tehdä heikkouksia ja jättää vahvuuksien jumppaaminen kokonaan pois? Tästä keskustelemme jakson aikana. ”Kaikilla on jotain luontaisia vahvuuksia, ja niihin kannattaa panostaa aika paljon, ja sitten koittaa nostaa niitä heikkouksia sille tasolle että ne on tarpeeks hyviä”, Jami pohtii asian tiimoilta, ja avaa asiaa vähän tarkemmin.

Puhdas liike näyttää aina hyvältä, mutta se ei valitettavasti varsinkaan ulkopuolisille ehkä ole se, mistä CrossFit olisi kaikkein tunnetuin laji. Kuinka tärkeää tämä kuitenkin on lajissa, ja onko olemassa vain yhtä tiettyä tapaa tehdä liikkeet ”puhtaasti”? Tämä selviää myös jakson aikana. ”Eri lajeissa näkee ihmisten semmosia tekniikoita tai sellasia liikkeitä mitkä ei välttämättä heti näytä siltä puhtaalta tai siltä mikä kirjassa olis semmone kuva liikkeestä, mut se toimii älyttömän hyvin sille urheilijalle”, Jami miettii omaa suhtautumistaan asiaan ja kertoo myös miten paljon hän omien urheilijoidensa kanssa panostaa liikkeen laatuun.

Hengitys on ihmisille elintärkeä toiminto, mutta voi myös vaikuttaa urheiluun paljon. Miten tärkeää hyvä hengitys on CrossFitissä, entä mitä oikein haetaan nenähengittelyllä? Näihin kysymyksiin yritetään löytää vastaukset jakson aikana. ”Kaikki pystyy hengittää jollain tavalla, niin siihen on helppo olla kiinnittämättä huomiota kun se on tavallaan niiku tarpeeks hyvää”, Jami kommentoi hengittämistä ja kertoo myös millainen merkitys hengityksellä on lajin kannalta.

Puhumme jakson aikana siitä, mitä osteopatia on ja miten se eroaa (vai eroaako?) fysioterapiasta. Käymme myös läpi sitä, miten osteopatiaa voi käyttää hyödyksi valmentamisessa. Jami on myös kouluttautunut neurologisen harjoittelun puolella, ja jaksossa keskustelemme myös sen merkityksestä valmennuksessa ja suorituskyvyn optimoinnissa.

CrossFitissä nähdään joka vuosi huikeampia suorituksia, ja sitä pohtii väkisinkin miten pitkälle tämän lajin urheilijat oikein voivat suorituskyvyssään päästä. Tähän haetaan myös Jamin mielipidettä, eli siihen miltä CrossFit tulee tulevaisuudessa näyttämään, niin kilpaurheiluna kuin tavallisen kansan harrastuksenakin. ”Sillo ku mie ite alotin 2006 niin se oli tosi semmonen niiku hardcore-juttu ja sitä teki tosi muutama vaan ja likasilla saleilla tehtiin jos oli salia ollenkaan”, Jami pohtii miten CrossFit on nyt jo muuttunut ja miettii myös miltä CrossFitin tulevaisuus tulee näyttämään.

Lopuksi yritetään tuttuun tapaan löytää vinkkejä kuuntelijoille. Tällä kertaa asioihin, joita itse voisi alkaa tekemään parantaakseen liikettä ja hengitystä. Eli jos haluat napata vinkit talteen, ja kuunnella tarkemmin mistä jaksossa puhuttiin, ota jakso kuunteluun!

STABIILI Podcast Jakso 5 – Painonnosto

Päivän jaksossa vieraana on Karoliina Paukkala, eli Karkki, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti. Karkki on valmentanut useamman vuoden painonnostoa päivätyönsä ohella.

Jaksossa onkin teemana painonnosto ja sen fyysiset vaatimukset. Jaksossa keskustellaan lapsena ja nuorena tehtyjen asioiden merkityksestä motoristen taitojen oppimisessa, ja siitä miten ne myöhemmällä iällä vaikuttavat esimerkiksi painonnoston oppimiseen. Nämä taidot voivat vanhemmalla iällä myös auttaa meitä pysymään toimintakykyisempinä. ”Todennäköisesti sillon mummelina sit kun mä tuolla liukkaalla jalkakäytävällä luistelen menemään niin mä osaan ja pystyn suojaamaan itseäni paremmin kuin sellainen joka ei oo koskaan tällaisia lajeja harrastanut”, Karkki kommentoi omaa harjoitustaustaansa ja sen merkitystä.

Painonnosto on erittäin monipuolinen laji, joka vaatii eri fyysisiä ominaisuuksia, ja myös henkistä kanttia. Jakson aikana pyrimme löytämään vastauksen siihen, mitkä ne kaikista tärkeimmät fyysiset ominaisuudet ovat. ”Jos luontainen keho on niin että sä oot luontaisesti erityisen jäykkänivelinen tai sun pehmytkudokset ei jousta riittävästi, voi sanoo et joskus vähän liikaakin, niin painonnostosta voi kyllä muodostuu aika vaikea laji sellaiselle henkilölle”, Karkki pohtii yhden tärkeän fyysisen ominaisuuden merkitystä. Muut tärkeät ominaisuudet selviävät jakson aikana. Liikkuvuus on muiden fyysisten ominaisuuksien ohella tärkeää painonnostossa. Jaksossa pohditaan missä sitä liikkuvuutta varsinkin tulisi olla. Käymme myös läpi, minkä tyyppistä voimaa painonnosto vaatii yleisesti, sekä eri lihasryhmiltä.

Onko painonnostajilla yleisiä heikkoja lenkkejä? ”Mun mielipide on se, että kaikilta puuttuu taito ja voimaa riittää kyllä”, miettii Karkki meidän puhuessa painonnostajien yleisimmistä heikoista lenkeistä. Painonnosto saattaa ulkopuolisen silmiin näyttää vaaralliselta lajilta jossa loukkaantumisriski on suuri. Onko näin? Tämä selviää jakson aikana, ja myös se, minkä tyyppisiä loukkaantumisia painonnostossa usein ilmenee ja miksi. Puhutaan myös siitä, miten loukkaantumisia voi ennaltaehkäistä. ”Eli et käytä painoja joita et pysty vielä hallitsemaan”, Karkki kommentoi ennaltaehkäisyä.

Voimanosto. Painonnosto. Molemmissa lajeissa nostellaan tankoa, mutta onko niillä muuta yhteistä? ”Molemmilla on tanko kädessä, ja siihen se sit suunnilleen jääkin”, Karkki sanoo yhtäläisyyksistä. Tästä keskustellaan jakson aikana, ja myös siitä, miten lajit eroavat fyysisiltä vaatimuksiltaan.

Painonnosto on tärkeä osa CrossFittiä, ja Karkkikin on valmentanut useita crossfittaajia. Jakson aikana jaetaan omia kokemuksia ja näkemyksiä crossfittaajan yleisistä heikoista lenkeistä painonnostoa ajatellen, ja pohditaan myös mitä crossfittaajat voisivat tehdä toisin kehittyäkseen painonnostossa. ”Aina ja kaikilla 99.9 prosenttisesti liikkuvuus. Se on joko yliliikkuvuutta, tai aliliikkuvuutta”, Karkki kertoo selkeän mielipiteen crossfittaajien heikkouksista fyysisiä ominaisuuksia ajatellen.

Jaksossa jaetaan myös yleiset vinkit crossfittaajille ja muille, jotka haluavat kehittyä painonnoston parissa. Jos siis nämä, ja painonnosto muutenkin kiinnostaa, ota koko jakso kuunteluun!

STABIILI Podcast Jakso 4 – Lantionpohja

Päivän jaksossa vieraana on fysioterapeutti Mari Camut, joka toimii pääasiassa lantionpohjan toimintahäiriöiden parissa. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, mikä lantionpohja on, miten se vaikuttaa urheiluun ja miten sen toimintaa voidaan optimoida.

Lantionpohja on tärkeä siihen liittyvien rakenteiden ja sisäelinten kannalta, mutta se on myös vahvasti yhteydessä muuhun vartaloon. Tästä puhutaan jaksossa. ”Ja mä monesti asiakkaille sanonkin, että tosiaan se lantionpohja pitäis aina ottaa mukaan treeneissä esim kuntosalillakin”, Camut kommentoi viitaten lantionpohjan ja muun kehon yhteyteen.

Jaksossa puhutaan myös yleisimmistä lantionpohjan ongelmista sekä niiden syistä. Onko lantionpohjan ongelmat vain synnyttäneiden ongelma? Entä onko ongelma aina itse lantionpohjassa? ”Lantionpohjan toimintahäiriöitä on siis kaikissa ikäryhmissä lapsista vanhuksiin asti… ja on miehiä myös”, Camut kertoo viitaten sekä omaan kokemukseen, että tutkimustietoon. Keskustellaan myös siitä, miten esimerkiksi päällä oleva korona-tilanne, ja yleisesti jännitys, ahdistus sekä pelko voivat vaikuttaa lantionpohjan ja virtsarakon toimintaan. ”Myös silloin kun sä jännität tai hengität pinnallisesti ja jännittäen niin silloinhan myös lantionpohja saattaa jännittyä”.

Jaksossa käydään läpi urheilijoiden ja aktiiviliikkujien yleisiä lantionpohjan ongelmia, sekä miten jotkut urheilulajit voivat vaikuttaa lantionpohjaan. ”Jopa seitsemälläkymmenellä prosentilla semmosista urheilijoista jotka harrastaa semmosta high impact sports… niin heillä on esimerkiks virtsankarkailua.” Keskustellaan myös siitä, pitäisikö urheilijoiden kiinnittää enemmän huomiota lantionpohjaan, sekä voiko lantionpohjan toiminnan parantamisella optimoida suorituskykyä.

Virtsankarkailu puhuttaa, ja niin se puhuttaa myös jakson aikana. Onko virtsankarkailu normaalia, vaikka se olisikin yleistä? ”Aatellaan et laittaa vaa sen tenan sit ku lähtee sinne jumppaan tai muuta… Virtsankarkailu ei oo koskaan OK”, kommentoi Mari, ja kertoo myös virtsankarkailuun yhdistetyistä muista riskeistä. Selviää myös, onko ongelmana aina vain heikot lihakset, vai voiko liika kireyskin aiheuttaa ongelmia.

Käymme läpi eri syitä lantionpohjan ongelmiin, sekä miten niitä voi hoitaa. Onko hoito aina vain lantionpohjan lihasten vahvistamista? ”Eli silloin me lähdetään lantionpohjan toimintahäiriötä parantamaan ja hoitamaan kattomalla sitä nilkan hallintaa”, kertoo Mari viitaten siihen, miten erilaisia syitä ongelmien taustalla voi olla ja miten niitä voidaan lähteä korjaamaan.

Lantionpohjan ongelmat vaikuttavat edelleen olevan hieman tabu. Jaksossa keskustellaan siitä, miksi näin on ja miten ihmisiä saisi puhumaan aiheesta avoimemmin. ”Ni sitte avaudutaan ja sanotaan että nii mullaki, nii mullaki ja mulla”, Mari pohtii asiakkaiden kertomuksia aiheesta.

Jaksossa käydään myös läpi kenen tulisi harjoitella lantionpohjanlihaksia sekä muutamia yksinkertaisia vinkkejä siihen, mistä itse voi lähteä liikkeelle. Nappaa siis jakso kuunteluun, jos nämä vinkit, sekä kaikki yllämainitut asiat kiinnostavat!

STABIILI Podcast Jakso 3

Päivän podcastissa vieraana on fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja Lasse Rantala. Lasse on fysioterapian lisäksi opiskellut valmentajan ammattitutkinnon, sekä neurologista puolta Z-health- ja sensotraining-opinnoilla. Lasse tekee töitä fysiikkavalmentajana ja suorituskyvyn optimointi on keskeinen osa Lassen työtä.

Päivän jaksossa teemana on neurologinen harjoittelu ja aivojen toiminta, sekä niiden merkitys kivun synnyssä ja hoidossa, kuten myös suorituskyvyn optimoinnissa.

Neurologinen harjoittelu ei ole ehkä se kaikkein helpoiten selitettävissä oleva asia, varsinkaan pelkän puheen avulla, mutta jaksossa koitetaan saada selville mitä se konkreettisesti tarkoittaa. ”Ja ei sarkomeerit keskenään siellä päätä että nyt muuten hei jätkät mennään tosi säppiin ja aiheutetaan tälle urheilijalle hirveen kireet takareidet, vaan jostain se komento tulee. Ja näillä neurologisilla harjoitteilla pyritään vaikuttamaan siihen komentokeskukseen”, Lasse selittää.

Neurologista harjoittelua voidaan tehdä eri osa-alueiden, kuten näköjärjestelmän, propioseptiikan ja tasapainojärjestelmän, kautta. Näitä käydään jaksossa läpi. ”Näköharjoittelu taas, sillä ei ole hirveesti tekemistä niinkään sen kanssa että tarviiksä silmälaseja vai eksää tarvii silmälaseja”, Lasse kertoo näköharjoittelusta.

Tarkoittaako kipu aina, että jotain on rikki tai tulehtunut? Tästä puhutaan jaksossa, sekä siitä, miten neurologisella harjoittelulla voi vaikuttaa kipuun. ”Siit on kaheksan vuotta aikaa. Niin todennäköisesti siellä ei ole mitään paranemisprosessia meneillään, patologisesti välttämättä ei ole mitään mikä aiheuttaa sen kivun. Mutta kipu on aina todellinen, niiku se on”, Lasse kommentoi puhuessa mahdollisista syistä kivun taustalla. ”…mut se tarkoittaa sitä, että sun pitää tehdä niitä harjoituksia riittävän usein, riittävän kauan, jotta se tilanne jäis pysyväks, jotta sun aivot olis oppinu että tää oli ihan ok”, Lasse jatkaa harjoitteiden käyttämisestä kivun hoidossa.

Suorituskyvyn optimointi on podcastin yksi keskeisimmistä teemoista ja siitä puhutaan myös päivän jaksossa, tällä kertaa neurologisen harjoittelun näkökulmasta. Voiko neurologisella harjoittelulla vaikuttaa suorituskykyyn, ja miten? ”Jos se hengittäminen ei esimerkiks fyysisesti oo optimaalista niin todennäköisesti se vaikuttaa moneen asiaan” Lasse kertoo nostaessaan hengityksen esille yhtenä tärkeänä tekijänä suorituskyvyn optimoinnissa. ”Siinä sitä suorituskykyä voidaan parantaa hyvinki paljon riippumatta siitä mikä se sun suorituskyky käytännössä olis.” Lisää neurologiseen harjoitteluun liittyviä tekijöitä suorituskyvyn optimoinnissa selviää jakson aikana.

Jaksossa käydään myös läpi mitä harjoitteita jokainen voisi itse tehdä ja miten niillä voisi suorituskyvyn parantamisen lisäksi mahdollisesti vähentää loukkaantumisriskiä. ”Niin on se tietoisuus herännyt siitä sun kropasta aivoille ja päinvastoin, niin tämmöiset on niin kun semmoiset ihan vakiot mitä mä sanoisin et pitäisi tehdä kaikkien riippumatta siitä mikä se sun laji on.”, Lasse pohtii. ”Mä en usko siihen että kenelläkään on nii huonoa säkää, että pari kolme kertaa neljä kertaa vuodessa loukkaantuu”. Jos haluat saada paremman käsityksen yllämainituista asioista, sekä konkreettisia vinkkejä siihen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisilla harjoituksilla voisi itse lähteä liikkeelle, ota jakso kuunteluun!

STABIILI Podcast Jakso 2

Päivän podcast-jakson vieraana meillä on Lasse Rantala ja aiheena fysiikkavalmennus sekä ohjelmointi. Lasse on fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja. ”…ne [fysioterapia ja fysiikkavalmennus] tepsuttelee käsi kädessä aika kivasti”, Lasse sanoo. Lasse on työskennellyt paljon CrossFitin, sekä muiden lajien, kuten melonnan, uinnin, kamppailulajien ja triatlonin, oheisharjoittelun parissa. ”Se on itse asiassa aika hyvä juttu se, että mulla ei oo niin sitä uintitaustaa, että mä tavallaan ajattelen sieltä laatikon ulkopuolelta”.

Lasse tekee CrossFit-salin perusohjelmointa sekä CrossFit-kilpaurheilijoiden ”massa”ohjelmointia. Puhutaan näiden kahden välisistä eroista: ”se [kilpaohjelmointi] on enemmän kuormitusten laskemista ja syklittelyä… niin silloin [perusohjelmoinnissa] ei tarvii niin hirveesti miettiä sitä kuormituselementtiä…” Jakson aikana Lasse avaa tarkemmin mitä tarkoittaa näillä lauseilla.

CrossFitin vaatimukset ja tyypilliset heikot lenkit/ongelmakohdat käydään myös läpi jakson aikana, sekä miten ne tulisi ottaa huomioon ohjelmoinnissa. Lassen mukaan nimi Mat Fraser on tärkeä osa pärjäämistä, mutta muitakin tärkeitä asioita on. ”…usein se on kiinni siitä se suorittaminen, että nojaillaan vähän liikaa polviin”, pohtii Lasse. Myös eri ikäluokkien välisiä vaatimuksia käydään läpi.

CrossFitistä kuulee usein myös, että liikkeet tehdään huonolla tekniikalla, ja laji aiheuttaa loukkaantumisia ja alipalautumista. Jaksossa pohditaan, kuinka tärkeää hyvä tekniikka on, vai onko ollenkaan. Voiko toistot ryskyttää läpi voimalla, vai saako kauniilla tekniikalla parempia tuloksia aikaan? Puhutaan myös siitä, mitkä ovat just ne parhaimmat oheisharjoitteluliikkeet, ja onko teoreettisesti paras liike aina se käytännössä paras ”…ei silleen et sulla täytyy olla tiiäkkö rigi ja ghd-penkki ja 200kg painoja että sä pystyt alottaa sen tekemisen”. Lasse antaa myös hyviä neuvoja siihen, mitä jokaisen CrossFit-urheilijan kannattaisi itse ottaa huomioon enemmän omassa tekemisessä. Saadaksesi selville mitä se on, ja mistä kaikesta muusta jaksossa puhuttiin, ota jakso kuunteluun!