Tag Archives: fysioterapia

Maksimaalinen hapenottokyky

Asta kävi juoksemassa maksimaalisen hapenottokyvyn testin r5:lla. Testaajana toimi Mikael Paajanen. Katso uusimmasta YouTube-jaksosta miltä testi näyttää ja millaisen tuloksen Asta tällä kertaa sai!

Maksimaalinen hapenottokyky eli VO2max on aerobisen kestävyyden yläraja. Maksimaalinen hapenottokyky mittaa käytännössä kuntoilijan kykyä kuljettaa sisäänhengitetty happi lihaksiin ja kuinka lihakset pystyvät sitä hyödyntämään. VO2max on yksi kestävyyskunnon indikaattori, mutta myös aerobinen- ja anaerobinenkynnys, taloudellisuus sekä hermo-lihasjärjestelmän voimantuottokyky vaikuttavat suoritukseen. Lisäksi maksimaalinen hapenottokyky on hyvin lajisidonnainen!

Maksimaalisen hapenottokyvyn testissä määritellään laktaatti- ja ventilaatiokynnyksien avulla aerobinen ja anaerobinen kynnys. Loput harjoitusalueet määräytyvät näiden kynnysten avulla.

Tehokas kestävyysharjoittelu saavutetaan viiden harjoitusalueen avulla:
Z1 (PK1) 85% aerobisesta kynnyksestä = kevyt/palauttava alue
Z2 (PK2) alueen yläraja on aerobinen kynnys, jolloin laktaatit lähtevät perustasolta nousuun, ventilaatio kiihtyy ja hiilidioksidin tuotto suhteessa hapenkulutukseen lisääntyy
Z3 (VK1) alue on aerobisen ja anaerobisen kynnysten väli
Z4 (VK2) yläraja on anaerobinen kynnys, jolloin laktaatit lähtevät jyrkkään nousuun sekä ventilaatio kiihtyy suhteessa hiilidioksidin tuottoon
Z5 (MK) laktaatit, kuona-aineet ja happamuus jatkavat nousuaan

Kun halutaan kehittää kestävyyskuntoa, on päämääränä nostaa maksimaalista hapenottokykyä ja/tai nostaa kynnyksiä. Parhaaseen tulokseen päästään määrittämällä kynnyset, jonka mukaan voidaan kuntoilijalle koota tavoitteisiin sopiva harjoitusohjelma. Ota huomioon lajisidonnaisuus eli tietyt kynnykset ja sykkeet eivät ole suoraan siirrettävissä esimerkiksi juoksusta pyöräilyyn. Harjoittelun tehokkuutta on hyvä seurata eli testi kannattaa käydä uusimassa aika ajoin.

R5 Athletics and Health tekee maksimaalisen hapenottokyvyn testejä Helsingin Metsälässä ja Katajanokalla. Katso lisää täältä: https://www.r5.fi/kuntotestaus

Raskauden jälkeinen keskivartaloharjoittelu

Kirjoittaja fysioterapeuttiharjoittelija Sofie Bäckström

Vatsalihaksiin kuuluvat suora vatsalihas ja kolme leveää vatsalihasta: ulompi vino vatsalihas, sisempi vino vatsalihas ja poikittainen vatsalihas. Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan, sillä suorien vatsalihasten välissä oleva valkea jännesauma (linea alba) venyy kasvavan vatsan myötä. Vatsan palautuminen raskauden jälkeen on hyvin yksilöllistä, mutta yleensä erkauma palautuu vähitellen kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Keskivartaloharjoittelun voi aloittaa lantionpohjalihasten vahvistamisella ja välttää lajeja, joissa on voimakkaita hyppyjä, nopeita suunnan muutoksia ja raskaita kuormia. Kun lantionpohjan ja keskivartalon tuki on palautunut eikä virtsan pidätyskyvyssä ole ongelmia, voidaan siirtyä kuormittavimpiin liikuntamuotoihin progressiivisesti.

Lantionpohjan lihakset

Lantionpohja muodostuu tahdonalaisista lihaksista eli ihminen pystyy supistamaan lantionpohjalihaksia niin sanotusti ”omasta käskystä”. Lantionpohjan lihasten tärkein tehtävä on pitää lantion sisäelimet paikallaan ja estää niitä puristumasta alaspäin vatsaontelon paineen noustessa. Vatsaontelon paine nousee esimerkiksi yskiessä, aivastaessa tai vatsalihasten supistuessa. Lantionpohjassa on myös tärkeitä virtsaputken ja peräaukkokanavan sulkijalihaksia. Näin ollen hyvin toimivat lantionpohjalihakset ennaltaehkäisevät virtsankarkailua ja lantionpohjan laskeumia.

Raskauden aikana olisi jo tärkeää aloittaa lantionpohjan lihasharjoitukset, jolloin lihasten palautuminen ja kuntouttaminen on nopeampaa synnytyksen jälkeen. Lantionpohjalihaksia kannattaa lähteä harjoittamaan pian synnytyksen jälkeen. Lihasten harjoittaminen aloitetaan tunnistamisharjoituksilla. Näiden harjoitusten avulla lähdetään etsimään lantionpohjalihaksia ja opetellaan tunnistamaan lantionpohjalihasten supistus. Harjoitteisiin valitaan asento, jossa supistuksen tunnistaa parhaiten, esimerkiksi kylki- tai selinmakuuasento. Jos lantionpohjalihasten löytäminen tuntuu haastavalta, kokeile ensi kerralla, kun menet vessaan pysäyttää virtsasuihku kesken virtsauksen. Ota huomioon, että tämä ei kuitenkaan missään nimessä ole sopiva harjoitus lantionpohjan lihasten harjoittelulle! Tunnistamisharjoitusta kannattaa tehdä monta kertaa päivässä. Kun tunnistamisharjoitukset onnistuvat, voit aloittaa lantionpohjalihasten voimaharjoitukset.

Voimaharjoitukset jaetaan kolmeen osa-alueeseen: maksimivoima, nopeusvoima ja kestovoima. Maksimivoimaa tarvitaan voimakkaissa ponnistuksissa, kuten nostotilanteissa. Nopeusvoima eli ennakoiva supistus tulee tarpeeseen äkillisissä ponnistuksissa, kuten aivastaessa tai nauraessa. Kestovoimaa tarvitaan päivittäisessä liikkumisessa, kuten kävellessä ja liikuntaharrastuksissa.

Jos olet yhtään epävarma tai sinulla on vaikea tunnistaa tai supistaa lantionpohjan lihaksia, suosittelemme kaikkia synnyttäneitä äitejä käymään äitiysfysioterapeutin vastaanotolla, jossa asiakkaalle sopivat harjoitukset ohjataan kädestä pitäen.

Syvä poikittainen vatsalihas ja vinot vatsalihakset

Poikittainen vatsalihas tukee selkärankaa ja lantiota yhdessä lantionpohjan, syvien selkälihasten ja pallean kanssa. Poikittaista vatsalihasta kannattaa lähteä etsimään aktivointiharjoituksella. Mene selinmakuulle ja koukista jalat. Tämän jälkeen lähde viemään napaa kohti selkärankaa ja samaan aikaan tunnustele sormillasi alavatsan lihasjännitystä. Pidä jännitystä yllä 5–10 sekuntia, jonka jälkeen rentouta lihakset. Kun harjoitus selinmakuulla onnistuu, poikittaista vatsalihasta voi kokeilla aktivoida esimerkiksi vatsamakuulla tai nelinkontin. Vatsalihasharjoitteisiin kannattaa ottaa mukaan myös sisään- ja uloshengitys. Vinoja vatsalihaksia kannattaa harjoitella monipuolisesti niin rotaatiokontrollin kuin kiertoliikkeen kautta.

Suorat vatsalihakset

Suoria vatsalihaksia lähdetään opettamaan supistumaan oikeaan suuntaan. Optimaalisessa supistuksessa lantionpohjan ja poikittaisen vatsalihaksen tuki säilyy ja samalla supistus tehdään tavallaan kohti keskilinjaa, jolloin vatsalihasten välinen vako kapenee ja napakoituu. Kaikissa keskivartalon liikkeissä on tärkeää edetä progressiivisesti asiakkaan kehityksen mukana!

Erilaiset selän ja lantion alueen kivut, paineentuntu alakerrassa, virtsan, ulosteen tai ilman karkailu sekä vatsan pullotus ja hankaluus löytää yhteys keskivartalon lihaksiin ovat merkkejä siitä, että sinun kannattaa kääntyä äitiysfysioterapeutin puoleen. Suosittelemme esimerkiksi Helsingissä https://www.femihealth.fi !

Lähteet:

Helsingin kaupunki 2020. Lantionpohjan ja vatsalihasten palautuminen synnytyksen jälkeen. Saatavana osoitteessa: <https://www.hel.fi/sote/perheentuki-fi/raskaus-ja-synnytys/synnytyksen-jalkeen/lantiopohjan-palautuminen/>.

Sand, Olav & Sjaastad, Øystein V. & Haug, Egil & Bjålie, Jan G 2019. Ihminen: fysiologia ja anatomia. 8.–14. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Selkäkanava n.d. Aktivoi poikittainen vatsalihas. Saatavana ositteessa: <https://selkakanava.fi/vatsalihasharjoitukset-synnytyksen-jalkeen>.

Terveyskylä 2018. Kuntoutuminen raskauden ja synnytyksen jälkeen. Saatavana osoitteessa: <https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/synnytyksest%C3%A4-toipuminen/kuntoutuminen-raskauden-ja-synnytyksen-j%C3%A4lkeen>.

Katsaus kyynärpään alueeseen: tenniskyynärpää ja golfkyynärpää

Kirjoittanut fysioterapeuttiharjoittelija Sofie Bäckström

Kyynärvarren luihin kuuluvat värttinä- ja kyynärluu, jotka niveltyvät toisiinsa. Tämän lisäksi olkaluu niveltyy sekä värttinä- että kyynärluuhun. Kyynärpäässä on siis 3 niveltä: olka-kyynärluunivel, olka-värttinäluunivel ja ylempi värttinä-kyynärluunivel. Olka-kyynärluunivel on sarananivel, joka tekee koukistus- ja ojennusliikettä. Olka-värttinäluunivel on taas rakenteeltaan pallonivel, mutta toiminnaltaan sarana-kiertonivel. Tämä nivel tekee koukistus- ja ojennusliikettä sekä mahdollistaa kyynärvarren kiertymisen sisään- ja ulospäin. Kolmas nivel eli ylempi värttinä-kyynärluunivel on kiertonivel, joka mahdollistaa yhdessä alemman värttinä-kyynärluunivelen kanssa supinaatio- ja pronaatioliikkeet. Nämä kaikki kolme niveltä ovat yhteisen nivelontelon sisällä.

Kyynärnivelen sivuilla on kaksi vahvaa nivelsidettä, jotka sallivat vain pienen sivuttaisliikkeen. Kyynärluunpuoleinen sivuside (lig. collaterale ulnare) sijaitsee kyynärnivelen mediaalipuolella ja värttinäluunpuoleinen sivuside (lig. collaterale radiale) sijaitsee taas lateraalipuolella. Tämän lisäksi värttinäluun päätä kiertää värttinäluun rengasside (lig. anulare radii), joka kiinnittyy etu- ja takaosastaan kyynärluuhun. Rengasside pitää ylempää värttinä-kyynärluuniveltä kasassa, mutta sallii kuitenkin kyynärvarren kierrot. Kyynärvarressa on myös valtavasti lihaksia, joiden päätehtävä on ranteen ja sormien liikuttaminen. Toki osa kyynärvarren lihaksista osallistuu myös kyynärnivelen koukistukseen ja kiertoliikkeisiin (supinaatio ja pronaatio).

Kyynärpään alueelle voi syntyä erilaisia kiputiloja, kuten tenniskyynärpää (lateraalinen epikondyliitti) ja golfkyynärpää (mediaalinen epikondyliitti). Tenniskyynärpää syntyy, kun ranteen ja sormien ojentajalihakset ylirasittuvat. Yleisimmin ylirasittunut lihas on extensor carpi radialis brevis (ranteen lyhyt värttinäluunpuoleinen ojentajalihas). Jatkuva käden puristusvoiman käyttö, huono rystylyöntitekniikka, toimistotyö, yksipuolinen liike tai työ, joka kuormittaa kyynärvarren lihaksia toistuvasti ranteen ollessa vääntyneenä altistaa tenniskyynärpäälle.

Yksi ja varmasti yleisin tenniskyynärpään oire on kipu. Kipua esiintyy olkaluun lateraalisen sivunastan alueella, johon kiinnittyvät ranteen ja sormien ojentajalihaksien jänteet. Kipu voi lisääntyä erityisesti, kun rannetta ja keskisormea ojennetaan, nivelnastaa painellaan tai sormia laitetaan nyrkkiin kyynärnivelen ollessa suorana. Kipu voi säteillä ylöspäin olkavartta pitkin ja alaspäin kyynärvarren ulkopintaa pitkin. Yleensä myös käden puristusvoima heikentyy, sillä sormien ojentajalihasten ja kyynärvarren supinaattoreiden voima on alentunut. Ulkosivunastaan kiinnittyneissä jänteissä tapahtuu sekä rakenteellisia että hermostollisia muutoksia. Alkuvaiheessa ulkosivunastan jänteeseen tai jänteisiin syntyy mikrorepeämiä, jotka eivät ehdi korjaantua ylirasitustilan takia. Vaivan myöhäisemmässä vaiheessa esiintyvän kivun oletetaan johtuvan muun muassa jänteen rappeumasta sekä verisuonten ja hermojen kasvamisesta jänteen sisälle.

Akuuttivaiheessa kipua lievitetään välttämällä rasitusta, joka on aiheuttanut kiputilan. Kivunlievitykseen voi kokeilla tulehduskipulääkkeitä ja -voiteita tai kylmähoitoa. Epikondyliittituki voi tulla tarpeeseen vaivan pitkittyessä. Lievästi puristava tuki laitetaan kyynärvarren ympärille, mikä estää lihaksia rasittamasta liikaa ulkosivunastan aluetta. Jos kipu on aiheutunut huonosta työergonomiasta, työtapaa täytyy muuttaa. Tenniskyynärpään hoitoon voi myös saada apua fysioterapeutilta. Erilaiset lihasharjoitteet ja venytykset edistävät tenniskyynärpään paranemisprosessia.

Golfkyynärpäässä kipu sijaitsee vastakkaisella puolella kuin tenniskyynärpäässä. Golfkyynärpään kipu kohdistuu kyynärpään sisäsivuun. Golfkyynärpään syntyyn vaikuttavat ranteen ja sormien koukistajalihasten sekä kyynärvarteen sisäkiertoa tuottavien lihasten liiallinen kuormitus. Nämä lihakset kiinnittyvät jänteillänsä olkaluun sisäsivunastaan, jonne tulehdus muodostuu. Vaiheittainen jänteen patologisen muutoksen prosessi voi johtaa jänteen rappeutumiseen ja korjaamattomaan fibroosiin tai kalkkeutumiseen. Golfkyynärpäätä esiintyy muun muassa pesäpalloilijoiden, keihäänheittäjien, kiipeilijöiden, golfareiden, puuseppien ja putkimiesten keskuudessa.

Golfkyynärpään oireita ovat sisäsivunastan paikallinen arkuus, kipu vastustetun ranteen koukistuksen ja kyynärvarren sisäkierron aikana, käden ja ranteen lihasheikkous sekä sormien tunnottomuus tai pistely (lähinnä nimetön ja pikkurilli). Akuuttivaiheessa on syytä lopettaa kipua aiheuttava toiminta. Kipua voi helpottaa särkylääkkeillä ja kylmähoidolla. Manuaalisesta terapiasta voi myös olla apua kivunlievityksessä. Kun akuuttivaihe on mennyt ohi, käden kuntouttamisen voi aloittaa. Kuntoutuksen ensimmäisenä tavoitteena on tuottaa kivutonta liikettä ranteella ja kyynärpäällä mahdollisimman suurella liikelaajuudella. Tämän jälkeen voidaan tehdä venytysharjoituksia sekä progressiivisia isometrisiä harjoitteita, jotka parantavat ranteen koukistajalihasten lihasvoimaa. Kun kuntoutuja on valmis palaamaan kipua aiheuttaneen työn tai harrastuksen pariin, on syytä tarkistaa, että hänellä on oikeanlainen tekniikka ja kunnolliset varusteet.

Lähteet:

Physiopedia n.d. Lateral Epicondylitis. Saatavana osoitteessa: <https://www.physio-pedia.com/Lateral_Epicondylitis>.

Physiopedia n.d. Medial Epicondyle Tendinopathy. Saatavana osoitteessa: <https://www.physio-pedia.com/Medial_Epicondyle_Tendinopathy>.

Saarelma, Osmo 2021. Tenniskyynärpää (epikondyliitti). Lääkärikirja Duodecim. Saatavana osoitteessa: <https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00335>.

STABIILI Podcast Jakso 15 – Kestävyys- ja voimaharjoittelu

Kestävyys- ja voimaharjoittelun tehokas yhdistely treeniohjelmassa.

Tässä STABIILI-podcastin jaksossa vieraana on liikuntatieteiden tohtori Daniela Eklund jonka väitöskirja koskee kestävyys- ja voimaharjoittelun yhdistelyä samassa treeniohjelmassa. Podcastia emännöi fysioterapiaopiskelija ja CrossFit-valmentaja Sanni Sjöblom.

Kestävyys- ja voimaharjoittelua voi hyvin yhdistellä, toteaa Eklund. Eri ominaisuuksien harjoittelu syö tuloksia todellisuudessa paljon vähemmän kuin mitä on perinteisesti ajateltu, kun treenimäärät ovat maltilliset. Parhaat tulokset kuitenkin saa jos voima- ja kestävyysharjoittelu tehdään eri päivinä. Jos treenimuotoja kuitenkin yhdistelee esimerkiksi ajankäytön vuoksi, kannattaa ohjelmassa tehdä ensin se osa-alue, jota enemmän haluaa kehittää.

Kuntoliikkujalla, jonka tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen ja parantaminen, treenimuotojen yhdistely ei juuri aiheuta ongelmia. Tavoitteellisella ja kilpailevalla urheilijalla treeniohjelman sisältö joudutaan miettimään tarkemmin, sillä myös kuormitus on merkittävästi suurempi ja palautuminen eri treenien välissä pelaa suurempaa roolia.

Taidollisesti haastavat sekä nopeusvoimaa- ja räjähtävyyttä vaativat lajit on parasta tehdä levänneenä joko treenin alussa tai kokonaan omana treeninään, jotta niistä saatu hyöty olisi riittävä.

Eniten haasteita aiheuttaa kova hypertrofinen eli lihasta kasvattava harjoittelu ja kovatehoinen kestävyysharjoittelu samassa treenijaksossa. Niiden kuormitus on yhdessä niin korkea että harvalla riittää palautuminen. Näitä ominaisuuksia yhdisteltäessä saattavat tulokset alkaa laskea.

Näistä lisää ja tarkemmin tässä podcastissa!

STABIILI Podcast Jakso 14 – Herkkyyskausiajattelu

Joutaako herkkyyskausiajattelu jo täysin romukoppaan ja onko siitä jopa haittaa?

Tässä STABIILI podcast-jaksossa on vieraana Eero Haapala, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Jyväskylän Yliopiston liikuntatieteelliseltä laitokselta. Podcastia houstaa fysioterapiaopiskelija ja CrossFit-valmentaja Sanni Sjöblom.

Podcastin aiheena ovat herkkyyskaudet, etenkin voiman ja motoriikan kehittymisen osalta. Innoittajana on jaksolle ollut Haapalan kirjoittama artikkeli aiheesta, joka löytyy osoitteesta https://paediatricexercisemedicine.wordpress.com/tietoja/

Herkkyyskausiajattelussa keskeisenä ideana on, että tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia kannattaisi harjoittaa tietyn ikäisenä, jotta kehittyminen olisi optimaalista. Esimerkiksi motoriikan katsotaan kehittyvän ennen murrosikää, kun taas voiman kehittymisen ajatelleen tapahtuvan parhaiten murrosiässä tai sen loppupuolella ja varhaisaikuisuudessa.

On kuitenkin ollut todellisuudessa vaikea osoittaa, mitkä kaikki syyt aiheuttavat voiman kasvamista juuri murrosiässä. Yleisesti ajatellaan, että ikäkauteen liittyvät hormonaaliset muutokset olisivat suurin syy. Syitä voi olla kuitenkin muitakin, eivätkä hormonit välttämättä ole niistä suurimpia. Murrosikäisenä treenimäärät usein kasvavat ja treenaaminen muuttuu tavoitteellisemmaksi. Myös motivaatio kehittyä on merkittävä tekijä, joka saattaa kasvaa murrosiässä.

Motoriikka, jonka herkkyyskauden ajatellaan olevan jo ennen murrosikää, vaatii ominaisuutena myös huomattavan määrän voimaa, etenkin kun puhutaan liikunnallisista ja urheilullisista suorituksista. Niinpä jotta motoriikka kehittyisi parhaalla tavalla, on syytä kehittää samalla myös voimaa.

Voiman harjoittamisen jättäminen pois lapsuudessa on saattanut johtaa kasvaviin rasitusvammamääriin sekä voimatasojen yleiseen huonontumiseen nuorilla. Haapalan mukaan voimaharjoittelua eri muodoissa voi turvallisesti teettää jopa kolmevuotiaasta ylöspäin, riippuen aina yksilön kyvyistä ja taidoista.

Lasten voimaharjoittelu voi sisältää paljon hyppyjä ja vaikkapa heittoja. Myös painojen nostaminen on täysin turvallista jos suoritukset ovat teknisesti hallittuja ja tehdään oikein sopivilla kuormilla. Edes maksimivoimaharjoittelua ei tarvitse pelätä, kunhan suoritustekniikat ovat hallussa. Niinpä etenkin ohjatussa liikunnassa monipuolinen voimaharjoittelu voidaan aloittaa ohjaajan valvonnassa iästä riippumatta.

STABIILI Podcast Jakso 13 – Naiset MyPowerFixin takana

Päivän jaksossa vieraina naiset MyPowerFixin takana, Asta ja Mira. Jaksossa he kertovat mitä yrittäjän arki fysioterapeuttina ja valmentaja pitää sisällään.


”Sä olet yhtä kuin MyPowerFix, täs ei voi tehä sitä et mä oon vaan töissä täällä” Asta sanoo ja se kuvaa hyvin jaksossa esiin tulleita asioita liittyen yrittäjyyteen.


Keskustelemme jaksossa myös muun muassa miten he pitävät huolta omasta hyvinvoinnista, onko erikseen töitä ja vapaa-aikaa sekä tarvitsevatko kaikki ihmiset fysioterapiaa.


Pohdimme myös mitä hyötyä on sekä fysioterapeutin ja valmentajan ammatista crossfitin parissa. ”Aina ei oo hyvä kattoa pelkillä fysioterapeutin silmillä” Mira pohtii.

Jaksossa selviää myös mitkä on Astan ja Miran mieleenpainuvimmat asiakascaset ja mikä on heidän työssään parasta.

STABIILI Podcast Jakso 9 – Kipu

Päivän jaksossa vieraana psykologi Riikka Pasanen ja aiheena kipu. Kipu on asia, jota kaikki valitettavasti joutuvat elämänsä aikana kokemaan eri tavoin, mutta mitä se oikeastaan on ja mistä se johtuu? Näihin asioihin etsimme vastausta jakson aikana.

Kipu ei tarkoita vain sitä, että pistetään neulalla sormeen ja tunnetaan kipua. Kipu voi myös kroonistua, jolloin puhutaan kroonisesta kiputilasta. Jakson aikana koitamme myös selvittää, mikä tämä on ja mikä sitä voi aiheuttaa. ”Niin sitten jos se ei toteudukaan ja ihminen huomaa että okei nyt tää ei vastaakaan sitä mun oletusarvoa että missä ajassa tää mun kipu pitäisi olla jo poistunut niin silloin saattaa herätä lisää pelkoa, lisää huolta, lisää ahdistusta… mikä voi sitten ikään kuin lietsoa sitä kroonistumista entisestään”, Riikka pohtii syitä kivun kroonistumisen taustalla.

Myös psyykkisellä puolella voi olla vaikutusta kipuun, ja tästäkin keskustelemme jakson aikana. ”Jos stressi kroonistuu elimistössä niin se puolestaan voimistaa sitten tätä kivun kokemista ja sit me ollaankin sellasessa tosi kurjassa noidankehässä”, Riikka kommentoi kivun ja psyykkisen puolen yhteyttä ja avaa asiaa enemmän.

Voiko urheilijatkin saada kroonisia kiputiloja? ”Urheilevatkin ihmiset on ihmisiä, ja samat lainalaisuudet pätee heihinkin”, Riikka miettii. Tätä pohdimme myös jakson aikana, kuten myös sitä, kenelle niitä kroonisia kiputiloja oikein syntyy.

Puhumme myös kivun hoidosta ja siitä, miten itse voi ennaltaehkäistä kiputiloja. Nappaa siis jakso kuunteluun saadaksesi selville mitä jaksossa puhuttiin

STABIILI Podcast Jakso 8 – Juoksu

Päivän jaksossa meillä on vieraana fysioterapeutti Tero Heikkilä ja aiheena on juoksu. Jaksossa yritämme muun muassa selvittää miltä näyttää optimaalinen juoksutekniikka, vai onko sellaista edes olemassa?

Juoksu vaatii hallintaa sekä lantiosta, että jalkaterästä. Jakson aikana selvitämme, miten tärkeää tämä hallinta oikeasti on. ”Sanotaan näin, että sen merkitys kasvaa, kun määrä kasvaa ja harjoitusten määrä kasvaa”, Tero kommentoi ja avaa aihetta enemmän jakson aikana.

Keskustelemme myös tuttuun tapaan heikoista lenkeistä ja puolieroista, ja näiden merkityksestä juoksun suorituskyvyssä ja vammojen ennaltaehkäisyssä. ”Taas kun rasitusmäärä lisääntyy niin myös kuorma sillä puolella joka enemmän kuormittuu kasvaa”, Tero selittää puolierojen ja rasitusvammojen yhteyttä.

Pohdimme jakson aikana tyypillisiä virheitä, joita juoksijoilla tapahtuu. Tämän lisäksi keskustelemme siitä, miten juoksuharrastus kannattaa aloittaa, jotta se olisi mahdollisimman turvallista. ”’Kyl mä sillon vuos sitte ku juoksin viimeks ni kyl mä sitä kymmenen kilsan lenkkiä aika helposti tein. Mutta vuodessakin kerkeää tapahtua aika paljon asioita”, Tero pohtii yleistä ongelmaa, eli liian innokasta juoksuharrastuksen aloittamista kevään alkaessa, ja kertoo muutamia vinkkejä siihen, miten ne kevään tai elämän ensimmäiset juoksuaskeleet kannattaisi ottaa.

Jaksossa käymme myös läpi millaista oheisharjoittelua juoksun ohella kannattaisi tehdä. Ota siis jakso kuunteluun ja nappaa mukaan parhaat vinkit juoksuun!

STABIILI Podcast Jakso 7 – Liikekontrolli

Päivän jaksossa meillä on vieraana OMT-fysioterapeutti Kari Niemi. Fysioterapeutin töiden lisäksi Kari kouluttaa muita fysioterapeutteja Kinetic Control-kursseilla. Päivän aiheena on liikekontrolli, ja jakson aikana yritämme selvittää, mitä se liikekontrolli oikein on sekä miten tärkeää hyvä liikekontrolli on. Tämä osoittautuukin suhteellisen haastavaksi tehtäväksi, sillä liikekontrollin pysty määrittelemään hieman eri tavoin ajattelutavasta riippuen. ”Jos mennää sinne fysioterapiapuolelle, koska se on paljon helpompaa, niin sen liikekontrollin vois ajatella niin, et se on yksinkertaisesti optimaalista asennon, liikkeen ja liikkumisen hallintaa suhteessa yksilöön, ympäristöön ja tehtävää”, Kari selittää liikekontrollia.

Jakson aikana keskustelemme muun muassa siitä, mitä on voima ja voiko myös vahvalla ihmisellä tai vaikka urheilijoilla olla häiriintynyt liikekontrolli. ”Niin tällasen alhasen kynnyksen liikekontrollitestit niin ne voi olla tosi haastavia urheilijalle”, Kari kommentoi kertoen lisää matalan kynnyksen harjoitteista ja niiden tärkeydestä urheilijoilla. Keskustelemme myös eri syistä liikekontrollin häiriöihin, sekä mitä niistä voi seurata.

Fysioterapiaa ajatellaan usein vain hierontana tai kuminauhajumppana. Jakson aikana puhumme siitä, mitä fysioterapia oikeasti on, ja varsinkin urheilun parissa. ”Valmentaja voi olla et se ei oo koskaan kattonukaa sellasia asioita mitä fysioterapeutti näkee heti, ja päinvastoin, niin siinä tulee hirvittävän hyvä yhteistyö”, Kari pohtii omaa kokemustaan urheilufysioterapian parissa. Puhumme myös puolierojen ja liikekontrollin merkityksestä suorituskyvyssä ja vammojen ennaltaehkäisyssä.

Pohdimme myös hieman CrossFittiä lajina ja sitä, miten yleistä liikekontrollin häiriöt ovat lajin parissa. ”Kun lähtee tekee sen kuuluisan yhden jalan minikyykyn niin siel on erinäisiä hallinnan ongelmia todella monella”, Kari miettii ja avaa aihetta tarkemmin.

Jakoon laitetaan taas vinkkejä kuuntelijoille, tällä kertaa siitä miten omasta liikkeestä voisi saada laadukkaampaa treenaamisesta turvallisempaa. Ota siis jakso kuunteluun, jos haluat kuulla lisää yllämainituista asioista ja paljon muusta!

STABIILI Podcast Jakso 3

Päivän podcastissa vieraana on fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja Lasse Rantala. Lasse on fysioterapian lisäksi opiskellut valmentajan ammattitutkinnon, sekä neurologista puolta Z-health- ja sensotraining-opinnoilla. Lasse tekee töitä fysiikkavalmentajana ja suorituskyvyn optimointi on keskeinen osa Lassen työtä.

Päivän jaksossa teemana on neurologinen harjoittelu ja aivojen toiminta, sekä niiden merkitys kivun synnyssä ja hoidossa, kuten myös suorituskyvyn optimoinnissa.

Neurologinen harjoittelu ei ole ehkä se kaikkein helpoiten selitettävissä oleva asia, varsinkaan pelkän puheen avulla, mutta jaksossa koitetaan saada selville mitä se konkreettisesti tarkoittaa. ”Ja ei sarkomeerit keskenään siellä päätä että nyt muuten hei jätkät mennään tosi säppiin ja aiheutetaan tälle urheilijalle hirveen kireet takareidet, vaan jostain se komento tulee. Ja näillä neurologisilla harjoitteilla pyritään vaikuttamaan siihen komentokeskukseen”, Lasse selittää.

Neurologista harjoittelua voidaan tehdä eri osa-alueiden, kuten näköjärjestelmän, propioseptiikan ja tasapainojärjestelmän, kautta. Näitä käydään jaksossa läpi. ”Näköharjoittelu taas, sillä ei ole hirveesti tekemistä niinkään sen kanssa että tarviiksä silmälaseja vai eksää tarvii silmälaseja”, Lasse kertoo näköharjoittelusta.

Tarkoittaako kipu aina, että jotain on rikki tai tulehtunut? Tästä puhutaan jaksossa, sekä siitä, miten neurologisella harjoittelulla voi vaikuttaa kipuun. ”Siit on kaheksan vuotta aikaa. Niin todennäköisesti siellä ei ole mitään paranemisprosessia meneillään, patologisesti välttämättä ei ole mitään mikä aiheuttaa sen kivun. Mutta kipu on aina todellinen, niiku se on”, Lasse kommentoi puhuessa mahdollisista syistä kivun taustalla. ”…mut se tarkoittaa sitä, että sun pitää tehdä niitä harjoituksia riittävän usein, riittävän kauan, jotta se tilanne jäis pysyväks, jotta sun aivot olis oppinu että tää oli ihan ok”, Lasse jatkaa harjoitteiden käyttämisestä kivun hoidossa.

Suorituskyvyn optimointi on podcastin yksi keskeisimmistä teemoista ja siitä puhutaan myös päivän jaksossa, tällä kertaa neurologisen harjoittelun näkökulmasta. Voiko neurologisella harjoittelulla vaikuttaa suorituskykyyn, ja miten? ”Jos se hengittäminen ei esimerkiks fyysisesti oo optimaalista niin todennäköisesti se vaikuttaa moneen asiaan” Lasse kertoo nostaessaan hengityksen esille yhtenä tärkeänä tekijänä suorituskyvyn optimoinnissa. ”Siinä sitä suorituskykyä voidaan parantaa hyvinki paljon riippumatta siitä mikä se sun suorituskyky käytännössä olis.” Lisää neurologiseen harjoitteluun liittyviä tekijöitä suorituskyvyn optimoinnissa selviää jakson aikana.

Jaksossa käydään myös läpi mitä harjoitteita jokainen voisi itse tehdä ja miten niillä voisi suorituskyvyn parantamisen lisäksi mahdollisesti vähentää loukkaantumisriskiä. ”Niin on se tietoisuus herännyt siitä sun kropasta aivoille ja päinvastoin, niin tämmöiset on niin kun semmoiset ihan vakiot mitä mä sanoisin et pitäisi tehdä kaikkien riippumatta siitä mikä se sun laji on.”, Lasse pohtii. ”Mä en usko siihen että kenelläkään on nii huonoa säkää, että pari kolme kertaa neljä kertaa vuodessa loukkaantuu”. Jos haluat saada paremman käsityksen yllämainituista asioista, sekä konkreettisia vinkkejä siihen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisilla harjoituksilla voisi itse lähteä liikkeelle, ota jakso kuunteluun!