Tag Archives: fysioterapiapodcast

Kuntoilijan nilkka- ja jalkaterävaivat

Mitkä ovat aktiivisesti liikuntaa harrastavien yleisimmät nilkka- ja jalkaterävaivat? Mikä on ennaltaehkäisyssä keskeistä?

Yksistään jalkaterässä on 26 luuta ja 33 niveltä. Nilkan ja jalkaterän biomekaniikka on monimuotoinen, juuri niiden lukuisten luiden ja nivelten vuoksi.  Jalkaterää ja nilkkaa tukevat nivelsiteiden lisäksi lukuisat lihakset ja luut.

Nilkan nivelsiteet voidaan jakaa kolmeen niiden anatomisen sijaintinsa mukaan. Ulkosivulla oleviin ligamentteihin pohkeen, telaluun ja kantaluun välillä, nilkan sisäsivuilla sijaitseviin deltaligamentteihin, jotka voidaan jakaa vielä pinnallisiin ja syviin nivelsiteisiin sekä säären ja pohkeen välisiin ligamentteihin.

Mikä on tyypillisin nilkkavamma?

Olet ehkä itsekin joskus nyrjäyttänyt nilkkasi, jolloin nilkka on kääntynyt ulkosyrjälle? Nilkan ulkosivun ligamenttien inversiovammat kattavatkin 25 % kaikista luustolihasvammoista ja 50 % kaikista urheiluvammoista. Eriasteinen nivelsidevamma (1–3) voidaan todeta erilaisilla testeillä vastaanottotilanteessa, mutta 3. asteen vammamuodossa käveleminen on tyypillisesti mahdotonta ja verenpurkauma on suuri, jolloin nilkan ulkosivu on usein tumman violetti. Pohje- ja telaluun etupuolella oleva nivelside vammautuu yleisimmin. Nilkan sisäsivun ligamentit ovat merkittävästi vahvemmat kuin ulkosivun ligamentit. Nilkan sisäsivun vammoista tyypillisin on vene- ja kantaluun välisen spring- ligamentin vamma. Sääri- ja pohjeluiden välisten nivelsiteiden vamma on tyypillisesti yhteydessä luumurtumiin ja näin myös harvinaisempi.

Rasitusvammat, progressiivisuus harjoittelussa ennen kaikkea!

Rasitusmurtumien syntymisen taustalla on usein poikkeava rasitus, mihin yksilö ei ole tottunut. Rasitusmurtumia edesauttaa heikko lihaskunto ja naisilla kuukautishäiriöt yhdistettynä runsaaseen liikuntaan. Rasitusmurtumien kipu ilmenee alussa rasituksessa, mutta myöhemmin myös levossa. Yleisimmät rasitusvammat ovat vene-, 5. jalkaterän- ja etummaisen sääriluun rasitusmurtumat. Juoksulajeja harrastavilla tyypillisin rasitusvamma on etummaisen säärilihaksen rasitusmurtuma. Veneluun vamma on yleinen juoksulajeissa ja koripalloilijoiden keskuudessa. 5. jalkateränluun hoidossa leikkaus- ja konservatiivisen hoidon yhdistelmällä saatiin merkittävästi parempia tuloksia verrattuna konservatiiviseen hoitoon yhdistettynä kipsaukseen tai nilkkaortoosiin, jolloin jalalle ei varattu painoa hetken aikaa. Urheilijat palasivat nopeammin takaisin lajinsa pariin konservatiivisoperatiivisella hoidolla. (Avulsiomurtumia ei huomioitu).

Kroonisesti epästabiili nilkka, mikä ennaltaehkäisyssä on keskeistä?

60 % nilkan ulkosivun vammoista paranee ilman leikkaushoitoa. Kuntoutuksessa keskeistä on oikea diagnoosi ja sen perusteella laadittu nousujohteinen kuntoutusprotokolla, jotta nilkka ei jää kroonisesti instabiiliksi. 40 % kaikista nyrjähdysvammoista jää kroonisiksi. Tämä johtuu sekä toiminnallisesta epävakaudesta että tuntemuksesta siitä. Kuntoutuksen alkuvaiheessa on tärkeää huomioida vamman monimuotoisuus ja esimerkiksi murtuman mahdollisuus. Murtumat pystytäänkin nykypäivänä löytämään lähes 100 prosenttisesti, hyödyntämällä Ottawan ankle rules- protokollaa, jonka avulla selvitetään mahdollisen murtuman mahdollisuus ja tällöin röntgen -kuvauksen tarpeellisuus.  Kroonisesti epästabiileissa nilkoissa tasapainon säilyttäminen ja proprioseptiikka eli tuntoaistimus ovat heikentyneet. Tämä hankaloittaa yksilöiden dynaamista tasapainoa ja 1-jalan hyppyjen alastulojen kontrollia. Se tuleekin huomioida kuntoutusta suunniteltaessa. On havaittu, että riski nilkan nyrjähdykseen on tuplasti suurempi vuoden kuluttua aiemmasta vammasta, jolloin on erityisen tärkeää keskittyä tasapainoharjoitteluun, jotta voidaan ennaltaehkäistä uutta nyrjähdystä. Proprioseptiikkaa kehittäviä harjoitteita on tärkeää tehdä eri nivelkulmilla. Hyviä harjoitteita ovat esimerkiksi pallon kiinniottaminen yhdellä jalalla seisten tai silmät kiinni tehtävät harjoitteet. Erityisesti nilkkavammoja ehkäistäkseen harjoittelun on hyvä sisältää tämän lisäksi voima- ketteryys- nopeus- ja lajinomaista harjoittelua.

Akillesjänteet tutkittava aina nilkkavamman yhteydessä!

Akillesjänteen repeämä syntyy tavallisesti ponnistusvaiheen alastulossa. Oireena ovat kova kipu, joka pian hellittää, varpaillenousu on mahdotonta ja akillesjänteessä voi tuntua kuoppa. Akillesjänteen repeämissä leikkaushoito on aiheellinen, mikäli jänne on kokonaan revennyt ja tapahtuneesta on kulunut 2 viikkoa. Nopeasti hoitoon hakeutuminen on siis tässäkin vammassa olennaisessa osassa, joten viivyttelylle ei ole tarvetta. Akillesjänne voi myös tulehtua esimerkiksi ylirasituksen seurauksena. On huomioitu, että lättä- tai kaarijalka yhdistettynä ylipronaatioon on riskitekijöinä akillesjänteen tulehdukselle. Vaiva on yleinen juoksijoiden keskuudessa.

Akillesjänteen tulehduksessa jänne voi olla turvonnut, se saattaa aiheuttaa kipua liikkuessa ja venytettäessä tai siinä voi tuntua arkuutta molemmin puolin jännettä. Tulehdus voi tulla jänteen kiinnityskohtaan kantaluuhun (yleisemmin aktiiviliikkujilla) tai jänteen keskikohtaan (yleisempi tavallisessa väestössä). Akillesjänteen tulehduksissa keskeistä on kuntouttavat harjoitteet, riippuen tulehduksen sijainnista, hoitona ovat eksentriset, konsentris-eksentriset tai heawy-slow- harjoitteet tai näiden yhdistelmä.

Yksilöllisyyden huomiointi – kuntoutuksen onnistumisen edellytys

Keskeistä nilkka- ja jalkaterävaivojen kuntoutusta suunniteltaessa on yksilöllisyys. Asiakkaan kanssa yhteistuumin pohditaan hänen kokonaiskuormitustansa ja laadittujen tavoitteiden pohjalta rakennetaan kuntoutussuunnitelma. Keskeistä on pohtia, mitä ominaisuuksia nilkalta ja jalkaterältä vaaditaan yksilön arjessa, hänen työssään ja harrastuksissaan. On hyvä keskittyä tekijöihin, joita asiakas pystyy tekemään ja luoda toimiva harjoitusohjelma, jota asiakas on motivoitunut toteuttamaan ja se on hänen arkeensa sopiva. Olennaista on huomioida harjoitusohjelman nousujohteisuus ja päivittäminen tarpeen mukaan, jotta kehitystä tapahtuu ja kuntoutus etenee toivottuun suuntaan. Niin kuin rasitusvammojen ennaltaehkäisyssäkin on keskeistä, kuormaa on hyvä lähteä nostamaan pikku hiljaa ylöspäin kohti tilannetta, mikäli oli ennen mahdollista taukoa tai loukkaantumista.

Kuuntele aiheeseen liittyvä STABIILI Podcast jakso Spotifysta!

STABIILI Podcast Jaksot 21, 22 ja 23 – Alaselkä-, olkapää- ja polvikipu

Näissä minijaksoissa fysioterapeuttiharjoittelija Nenna Peltonen ja MPF-fyssari Asta Vilenius keskustelevat erilaisista ongelmista alaselässä, olkapäissä ja polvissa CrossFit-harjoittelussa. Kuinka paljon näitä asiakkaita saapuu vastaanotolle ja kuinka vaivoja hoidetaan? Pystyisikö näitä ennaltaehkäisemään? Vastaukset kysymyksiin löydät jaksoista!

Jakso 21 Alaselkä
Jakso 22 Olkapää
Jakso 23 Polvi

STABIILI Podcast Jakso 17 – Voimaharjoittelu

Mitä on voimaharjoittelu ja mihin sillä pyritään?

Tällä kertaa vieraana fysiikkavalmentaja ja voimailubiologi Tuomas Rytkönen. Jakson keskustelut pyörivät vahvasti voimaharjoittelun ympärillä. Kuinka vältetään voimaharjoittelun tasanteet? CrossFit-urheilussa yhdistyvät monet eri fyysiset ominaisuudet: Kuinka harjoittelu kannattaa suunnitella, jotta kehitys ja palautuminen olisivat optimaalisia? Riittääkö 2 kuukautta kisakunnon ”piikkaamiseen”?

Jaksossa keskustellaan myös pakaralihasten aktivaation merkityksestä esim. kyykyssä, kyykkäämisen mekaniikasta ja eri lihasten työskentelystä liikkeen aikana, etu- ja takakyykyn eroista sekä mistä jotkin ”virheet” saattavat johtua. ”Hyväksi huomeneksi taipuva kyykky on etureisien heikkoutta”, toteaa Tuomas.

Entäs nopeus- ja nopeusvoimaharjoittelu. Tarvitseeko CrossFit-kuntoilijan harjoitella sitä ja kuinka sitä harjoitellaan? Kannattaako yhden raajan harjoituksia olla treeneissä? Tämä jakso kannattaa kuunnella vaikka useampaan otteeseen, sillä informaatiota on ja paljon!

STABIILI Podcast Jakso 16 – Äitiysfysioterapia

Voiko raskauteen valmistautua ja kuinka synnytyksestä toipuu? STABIILI-podcast jaksossa mukana tällä kertaa äitiysfysioterapian edelläkävijä Ira Rissanen.

Tuleva äitiys saattaa pelottaa ja jännittää. Raskauteen, synnytykseen ja siitä toipumiseen on saatavilla kuitenkin paljon apua, kertoo STABIILI-podcastin 16s vieras, äitiysfysioterapiaan erikoistunut Ira Rissanen ja FemiHealth-yrityksen perustaja. Jaksoa emännöi fysioterapiaopiskelija ja CrossFit-valmentaja Sanni Sjöblom.

Raskauteen liittyviä pelkoja aiheuttavat muun muassa raskauden aikainen pahoinvointi, mahdolliset repeämät ja muut synnytyskomplikaatiot. Raskauteen ja sen aikaiseen harjoitteluun liittyy myös paljon myyttejä ja uskomuksia jotka saattavat olla täysin perusteettomia. Tässä muutama aihe johon tässä podcast-jaksossa päästään pureutumaan.

Jaksossa keskustellaan monipuolisesti myös kireistä lantionpohjanlihaksista sekä siitä mitä on lantionpohjan fysioterapia, sektiosta ja siitä toipumisesta, sekä harjoittelun aloittamisesta sektion jälkeen.

STABIILI Podcast Jakso 15 – Kestävyys- ja voimaharjoittelu

Kestävyys- ja voimaharjoittelun tehokas yhdistely treeniohjelmassa.

Tässä STABIILI-podcastin jaksossa vieraana on liikuntatieteiden tohtori Daniela Eklund jonka väitöskirja koskee kestävyys- ja voimaharjoittelun yhdistelyä samassa treeniohjelmassa. Podcastia emännöi fysioterapiaopiskelija ja CrossFit-valmentaja Sanni Sjöblom.

Kestävyys- ja voimaharjoittelua voi hyvin yhdistellä, toteaa Eklund. Eri ominaisuuksien harjoittelu syö tuloksia todellisuudessa paljon vähemmän kuin mitä on perinteisesti ajateltu, kun treenimäärät ovat maltilliset. Parhaat tulokset kuitenkin saa jos voima- ja kestävyysharjoittelu tehdään eri päivinä. Jos treenimuotoja kuitenkin yhdistelee esimerkiksi ajankäytön vuoksi, kannattaa ohjelmassa tehdä ensin se osa-alue, jota enemmän haluaa kehittää.

Kuntoliikkujalla, jonka tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen ja parantaminen, treenimuotojen yhdistely ei juuri aiheuta ongelmia. Tavoitteellisella ja kilpailevalla urheilijalla treeniohjelman sisältö joudutaan miettimään tarkemmin, sillä myös kuormitus on merkittävästi suurempi ja palautuminen eri treenien välissä pelaa suurempaa roolia.

Taidollisesti haastavat sekä nopeusvoimaa- ja räjähtävyyttä vaativat lajit on parasta tehdä levänneenä joko treenin alussa tai kokonaan omana treeninään, jotta niistä saatu hyöty olisi riittävä.

Eniten haasteita aiheuttaa kova hypertrofinen eli lihasta kasvattava harjoittelu ja kovatehoinen kestävyysharjoittelu samassa treenijaksossa. Niiden kuormitus on yhdessä niin korkea että harvalla riittää palautuminen. Näitä ominaisuuksia yhdisteltäessä saattavat tulokset alkaa laskea.

Näistä lisää ja tarkemmin tässä podcastissa!

STABIILI Podcast Jakso 14 – Herkkyyskausiajattelu

Joutaako herkkyyskausiajattelu jo täysin romukoppaan ja onko siitä jopa haittaa?

Tässä STABIILI podcast-jaksossa on vieraana Eero Haapala, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Jyväskylän Yliopiston liikuntatieteelliseltä laitokselta. Podcastia houstaa fysioterapiaopiskelija ja CrossFit-valmentaja Sanni Sjöblom.

Podcastin aiheena ovat herkkyyskaudet, etenkin voiman ja motoriikan kehittymisen osalta. Innoittajana on jaksolle ollut Haapalan kirjoittama artikkeli aiheesta, joka löytyy osoitteesta https://paediatricexercisemedicine.wordpress.com/tietoja/

Herkkyyskausiajattelussa keskeisenä ideana on, että tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia kannattaisi harjoittaa tietyn ikäisenä, jotta kehittyminen olisi optimaalista. Esimerkiksi motoriikan katsotaan kehittyvän ennen murrosikää, kun taas voiman kehittymisen ajatelleen tapahtuvan parhaiten murrosiässä tai sen loppupuolella ja varhaisaikuisuudessa.

On kuitenkin ollut todellisuudessa vaikea osoittaa, mitkä kaikki syyt aiheuttavat voiman kasvamista juuri murrosiässä. Yleisesti ajatellaan, että ikäkauteen liittyvät hormonaaliset muutokset olisivat suurin syy. Syitä voi olla kuitenkin muitakin, eivätkä hormonit välttämättä ole niistä suurimpia. Murrosikäisenä treenimäärät usein kasvavat ja treenaaminen muuttuu tavoitteellisemmaksi. Myös motivaatio kehittyä on merkittävä tekijä, joka saattaa kasvaa murrosiässä.

Motoriikka, jonka herkkyyskauden ajatellaan olevan jo ennen murrosikää, vaatii ominaisuutena myös huomattavan määrän voimaa, etenkin kun puhutaan liikunnallisista ja urheilullisista suorituksista. Niinpä jotta motoriikka kehittyisi parhaalla tavalla, on syytä kehittää samalla myös voimaa.

Voiman harjoittamisen jättäminen pois lapsuudessa on saattanut johtaa kasvaviin rasitusvammamääriin sekä voimatasojen yleiseen huonontumiseen nuorilla. Haapalan mukaan voimaharjoittelua eri muodoissa voi turvallisesti teettää jopa kolmevuotiaasta ylöspäin, riippuen aina yksilön kyvyistä ja taidoista.

Lasten voimaharjoittelu voi sisältää paljon hyppyjä ja vaikkapa heittoja. Myös painojen nostaminen on täysin turvallista jos suoritukset ovat teknisesti hallittuja ja tehdään oikein sopivilla kuormilla. Edes maksimivoimaharjoittelua ei tarvitse pelätä, kunhan suoritustekniikat ovat hallussa. Niinpä etenkin ohjatussa liikunnassa monipuolinen voimaharjoittelu voidaan aloittaa ohjaajan valvonnassa iästä riippumatta.

STABIILI Podcast Jakso 13 – Naiset MyPowerFixin takana

Päivän jaksossa vieraina naiset MyPowerFixin takana, Asta ja Mira. Jaksossa he kertovat mitä yrittäjän arki fysioterapeuttina ja valmentaja pitää sisällään.


”Sä olet yhtä kuin MyPowerFix, täs ei voi tehä sitä et mä oon vaan töissä täällä” Asta sanoo ja se kuvaa hyvin jaksossa esiin tulleita asioita liittyen yrittäjyyteen.


Keskustelemme jaksossa myös muun muassa miten he pitävät huolta omasta hyvinvoinnista, onko erikseen töitä ja vapaa-aikaa sekä tarvitsevatko kaikki ihmiset fysioterapiaa.


Pohdimme myös mitä hyötyä on sekä fysioterapeutin ja valmentajan ammatista crossfitin parissa. ”Aina ei oo hyvä kattoa pelkillä fysioterapeutin silmillä” Mira pohtii.

Jaksossa selviää myös mitkä on Astan ja Miran mieleenpainuvimmat asiakascaset ja mikä on heidän työssään parasta.

STABIILI Podcast Jakso 12 – Mitä MyPowerFixin fysioterapia on

Päivän jaksossa vieraana Mypowerfixin perustaja, fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja Asta Vilenius. Jaksossa keskustelemme muun muassa siitä, mikä Mypowerfix oikein on ja mitä fysioterapiassa voidaan tehdä.

Keskustelemme myös Astan fysioterapiaideologiasta. ”Asiakas tavallaan itse hoitaa itseensä ja mä annan hänelle vaan neuvoja”, Asta pohtii omia fysioterapiamenetelmiään ja kertoo myös, miten hänen oma näkemys on vuosien varrella muuttunut.

Astalla iso osa asiakkaista on joko aktiiviliikkujia tai urheilijoita. Pohdimme jakson aikana yleisimpiä syitä hakeutua vastaanotolle, sekä eri syitä ongelmien syntymiseen. ”Mä itse hyvin usein kysyn tällasilta urheilevilta ihmisiltä, että mitäs sä oot tätä ennen tehnyt”, Asta selittää lajitaustan merkitystä ongelmien syntyyn ja puolieroihin myöhemmin tulevaisuudessa.

Puhumme myös siitä, mitä se fysioterapia oikeastaan on ja miten mahdollisia ongelmia voidaan korjata. ”Yleensä ne ns aktivointiliikkeet niin mä näkisin et ne on sellasii et se asiakas vaan niiku hiffaa et ei hitsi tält se tuntuu ku mun pitäis esimerkiks tota lavan lihasta niin kuin puristaa”, Asta pohtii ja selittää tarkemmin hänen näkemyksiään fysioterapiapolusta, varsinkin urheilun ja liikunnan parissa.

Jakson aikana keskustelemme myös hieman kehon mittasuhteista ja näiden merkityksestä tiettyihin urheilulajeihin. Onko mittasuhteilla mitään väliä, vai kannattaisiko niitäkin ottaa jonkin verran huomioon urheilussa? Tämä selviää jakson aikana, kuten myös muut yllä mainitut asiat ja paljon muuta!

STABIILI Podcast Jakso 11 – Vieraana Jonne Koski ja Emilia Leppänen

Päivän jaksossa vieraina CrossFit-urheilijat Jonne Koski ja Emilia Leppänen. Jaksossa puhumme muun muassa Jonnen ja Emilian treenaamisesta ja siitä, miten he yrittävät ennaltaehkäistä loukkaantumisia.

Keskustelemme Jonnen ja Emilian treenitaustasta ja miltä heidän alkuaikojen treenaaminen näytti. Ovatko samat asiat edelleen heikkouksia ja vahvuuksia? ”Niistä saa käännettyä, ei ehkä isoimpii vahvuuksii, mut sellasii et pystyy sit taas hyvin suoriutuu”, Emilia pohtii omia alkuaikojen heikkouksia ja miten ne ovat kehittyneet vuosien varrella.

Puhumme myös loukkaantumisista. Altistaako CrossFit niille? Jonne ja Emilia kertovat myös omista loukkaantumisistaan sekä miten niitä yrittävät ennaltaehkäistä. ”Et semmonen liikkeen hidastaminen on ehkä paras tapa myös ennaltaehkäistä ja vahvistaa ”, Jonne kertoo erilaisista ennaltaehkäisevistä harjoitteistaan ja selittää asiaa lisää.

CrossFit sisältää pääsääntöisesti isoja moninivelliikkeitä. Selvitämme jakson aikana, kuuluuko Jonnen ja Emilian treenirutiineihin näiden lisäksi pienempiä, eristettyjä liikkeitä ja heikkojen lenkkien vahvistamista. ”Joka kerta kun me tehdään jotain voimatreeniä tai treenii ylipäätään ni tehään niiku sen päätreenin jälkeen jotain apuliikkeitä minkä avulla me koitetaan nimenomaan just ylläpitää sitä lihastasapainoa ja pitää lihakset sellasina et ne toimii mahdollisimman hyvin”, Jonne miettii apuliikkeiden merkitystä harjoittelussa.

Jaksossa käymme myös läpi, miltä Jonnen ja Emilian vapaa-aika näyttää. Voiko huippu-urheilija myös viettää ns normaalia elämää, vai mennäänkö kaikessa aina urheilu edellä? ”Mut kyl silti pitää pystyy nauttii elämän muista asioista myös ja kavereiden seurasta ja vapaa-ajasta”, Emilia miettii kertoessaan tasapainosta huippu-urheilun ja normaalin elämän välillä. ”Jos se olis mahdollista tehdä sitä vaan kolme kertaa viikossa ja kaikki muut päivät nauttii ja tehdä muita asioita niin varmasti tekisin niin, mut se ei riitä, et kyl siihen tarvii aika paljon uhrauksia”, kommentoi taas Jonne urheilijan elämän vaatimuksista.

Nappaa jakso kuunteluun saadaksesi tarkemmin selville, mitä jakson aikana puhuttiin!

STABIILI Podcast Jakso 10

Päivän jaksossa vieraana fysioterapeutti ja CrossFit-salinomistaja Atte Kaasinen ja aiheena muun muuassa CrossFit kuntoutusmuotona.

Jaksossa puhumme Aten kokemuksista fysioterapiapuolelta ja miten fysioterapiatausta auttaa CrossFit-valmennuksessa. ”Ehkä se fysioterapia siellä antaa niiku syvempää ymmärrystä niihin taustoihin että no miksköhän tuo ihminen liikkuu tuolla tavalla”, Atte pohtii fysioterapiaosaamisen hyötyjä valmennuspuolella.

Keskustelemme myös kuntoutuksesta ja siitä, miten CrossFittiä voi siinä hyödyntää. Atte kertoo myös omaa filosofiaansa kuntoutuksessa. ”Miehän laitoin siellä aivohalvauspotilaat tekemään wodeja”, Atte kertoo omista fysioterapiakokemuksistaan vuodeosastolla ja avaa aihetta tarkemmin.

CrossFit sisältää paljon moninivelliikkeitä. Podcastin aikana pohdimme hieman näiden liikkeiden positiivisia ja negatiivisia puolia. ”Siinä just se pitkäjänteisyys siihen että jaksat tehä niitä perushommia ja jaksat harjotella ja rakentaa sitä pohjaa ennen ku sitte lähet paiskomaan kolmeekymmentä tempausta aikaa vastaan”, Atte miettii puhuessaan moninivelliikkeistä ja niiden turvallisuudesta.

Atte on Karjalan Kovin-kilpailun ”presidentti”, ja käytämmekin podcastia hyödyksi myös selvittääksemme reseptin kilpailun voittamiseen, jos ja kun se ensi vuonna se päästään järjestämän. Tästä ei kuitenkaan paljasteta tässä sen enempää. Jos siis haluat saada selville, mitä vaaditaan Karjalan Kovin-kilpailun voittoon, sekä lisää tietoa ylläolevista asioista ja muusta, ota jakso kuunteluun!