Tag Archives: treeni

STABIILI Podcast Jakso 11 – Vieraana Jonne Koski ja Emilia Leppänen

Päivän jaksossa vieraina CrossFit-urheilijat Jonne Koski ja Emilia Leppänen. Jaksossa puhumme muun muassa Jonnen ja Emilian treenaamisesta ja siitä, miten he yrittävät ennaltaehkäistä loukkaantumisia.

Keskustelemme Jonnen ja Emilian treenitaustasta ja miltä heidän alkuaikojen treenaaminen näytti. Ovatko samat asiat edelleen heikkouksia ja vahvuuksia? ”Niistä saa käännettyä, ei ehkä isoimpii vahvuuksii, mut sellasii et pystyy sit taas hyvin suoriutuu”, Emilia pohtii omia alkuaikojen heikkouksia ja miten ne ovat kehittyneet vuosien varrella.

Puhumme myös loukkaantumisista. Altistaako CrossFit niille? Jonne ja Emilia kertovat myös omista loukkaantumisistaan sekä miten niitä yrittävät ennaltaehkäistä. ”Et semmonen liikkeen hidastaminen on ehkä paras tapa myös ennaltaehkäistä ja vahvistaa ”, Jonne kertoo erilaisista ennaltaehkäisevistä harjoitteistaan ja selittää asiaa lisää.

CrossFit sisältää pääsääntöisesti isoja moninivelliikkeitä. Selvitämme jakson aikana, kuuluuko Jonnen ja Emilian treenirutiineihin näiden lisäksi pienempiä, eristettyjä liikkeitä ja heikkojen lenkkien vahvistamista. ”Joka kerta kun me tehdään jotain voimatreeniä tai treenii ylipäätään ni tehään niiku sen päätreenin jälkeen jotain apuliikkeitä minkä avulla me koitetaan nimenomaan just ylläpitää sitä lihastasapainoa ja pitää lihakset sellasina et ne toimii mahdollisimman hyvin”, Jonne miettii apuliikkeiden merkitystä harjoittelussa.

Jaksossa käymme myös läpi, miltä Jonnen ja Emilian vapaa-aika näyttää. Voiko huippu-urheilija myös viettää ns normaalia elämää, vai mennäänkö kaikessa aina urheilu edellä? ”Mut kyl silti pitää pystyy nauttii elämän muista asioista myös ja kavereiden seurasta ja vapaa-ajasta”, Emilia miettii kertoessaan tasapainosta huippu-urheilun ja normaalin elämän välillä. ”Jos se olis mahdollista tehdä sitä vaan kolme kertaa viikossa ja kaikki muut päivät nauttii ja tehdä muita asioita niin varmasti tekisin niin, mut se ei riitä, et kyl siihen tarvii aika paljon uhrauksia”, kommentoi taas Jonne urheilijan elämän vaatimuksista.

Nappaa jakso kuunteluun saadaksesi tarkemmin selville, mitä jakson aikana puhuttiin!

STABIILI Podcast Jakso 5 – Painonnosto

Päivän jaksossa vieraana on Karoliina Paukkala, eli Karkki, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti. Karkki on valmentanut useamman vuoden painonnostoa päivätyönsä ohella.

Jaksossa onkin teemana painonnosto ja sen fyysiset vaatimukset. Jaksossa keskustellaan lapsena ja nuorena tehtyjen asioiden merkityksestä motoristen taitojen oppimisessa, ja siitä miten ne myöhemmällä iällä vaikuttavat esimerkiksi painonnoston oppimiseen. Nämä taidot voivat vanhemmalla iällä myös auttaa meitä pysymään toimintakykyisempinä. ”Todennäköisesti sillon mummelina sit kun mä tuolla liukkaalla jalkakäytävällä luistelen menemään niin mä osaan ja pystyn suojaamaan itseäni paremmin kuin sellainen joka ei oo koskaan tällaisia lajeja harrastanut”, Karkki kommentoi omaa harjoitustaustaansa ja sen merkitystä.

Painonnosto on erittäin monipuolinen laji, joka vaatii eri fyysisiä ominaisuuksia, ja myös henkistä kanttia. Jakson aikana pyrimme löytämään vastauksen siihen, mitkä ne kaikista tärkeimmät fyysiset ominaisuudet ovat. ”Jos luontainen keho on niin että sä oot luontaisesti erityisen jäykkänivelinen tai sun pehmytkudokset ei jousta riittävästi, voi sanoo et joskus vähän liikaakin, niin painonnostosta voi kyllä muodostuu aika vaikea laji sellaiselle henkilölle”, Karkki pohtii yhden tärkeän fyysisen ominaisuuden merkitystä. Muut tärkeät ominaisuudet selviävät jakson aikana. Liikkuvuus on muiden fyysisten ominaisuuksien ohella tärkeää painonnostossa. Jaksossa pohditaan missä sitä liikkuvuutta varsinkin tulisi olla. Käymme myös läpi, minkä tyyppistä voimaa painonnosto vaatii yleisesti, sekä eri lihasryhmiltä.

Onko painonnostajilla yleisiä heikkoja lenkkejä? ”Mun mielipide on se, että kaikilta puuttuu taito ja voimaa riittää kyllä”, miettii Karkki meidän puhuessa painonnostajien yleisimmistä heikoista lenkeistä. Painonnosto saattaa ulkopuolisen silmiin näyttää vaaralliselta lajilta jossa loukkaantumisriski on suuri. Onko näin? Tämä selviää jakson aikana, ja myös se, minkä tyyppisiä loukkaantumisia painonnostossa usein ilmenee ja miksi. Puhutaan myös siitä, miten loukkaantumisia voi ennaltaehkäistä. ”Eli et käytä painoja joita et pysty vielä hallitsemaan”, Karkki kommentoi ennaltaehkäisyä.

Voimanosto. Painonnosto. Molemmissa lajeissa nostellaan tankoa, mutta onko niillä muuta yhteistä? ”Molemmilla on tanko kädessä, ja siihen se sit suunnilleen jääkin”, Karkki sanoo yhtäläisyyksistä. Tästä keskustellaan jakson aikana, ja myös siitä, miten lajit eroavat fyysisiltä vaatimuksiltaan.

Painonnosto on tärkeä osa CrossFittiä, ja Karkkikin on valmentanut useita crossfittaajia. Jakson aikana jaetaan omia kokemuksia ja näkemyksiä crossfittaajan yleisistä heikoista lenkeistä painonnostoa ajatellen, ja pohditaan myös mitä crossfittaajat voisivat tehdä toisin kehittyäkseen painonnostossa. ”Aina ja kaikilla 99.9 prosenttisesti liikkuvuus. Se on joko yliliikkuvuutta, tai aliliikkuvuutta”, Karkki kertoo selkeän mielipiteen crossfittaajien heikkouksista fyysisiä ominaisuuksia ajatellen.

Jaksossa jaetaan myös yleiset vinkit crossfittaajille ja muille, jotka haluavat kehittyä painonnoston parissa. Jos siis nämä, ja painonnosto muutenkin kiinnostaa, ota koko jakso kuunteluun!

STABIILI Podcast Jakso 3

Päivän podcastissa vieraana on fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja Lasse Rantala. Lasse on fysioterapian lisäksi opiskellut valmentajan ammattitutkinnon, sekä neurologista puolta Z-health- ja sensotraining-opinnoilla. Lasse tekee töitä fysiikkavalmentajana ja suorituskyvyn optimointi on keskeinen osa Lassen työtä.

Päivän jaksossa teemana on neurologinen harjoittelu ja aivojen toiminta, sekä niiden merkitys kivun synnyssä ja hoidossa, kuten myös suorituskyvyn optimoinnissa.

Neurologinen harjoittelu ei ole ehkä se kaikkein helpoiten selitettävissä oleva asia, varsinkaan pelkän puheen avulla, mutta jaksossa koitetaan saada selville mitä se konkreettisesti tarkoittaa. ”Ja ei sarkomeerit keskenään siellä päätä että nyt muuten hei jätkät mennään tosi säppiin ja aiheutetaan tälle urheilijalle hirveen kireet takareidet, vaan jostain se komento tulee. Ja näillä neurologisilla harjoitteilla pyritään vaikuttamaan siihen komentokeskukseen”, Lasse selittää.

Neurologista harjoittelua voidaan tehdä eri osa-alueiden, kuten näköjärjestelmän, propioseptiikan ja tasapainojärjestelmän, kautta. Näitä käydään jaksossa läpi. ”Näköharjoittelu taas, sillä ei ole hirveesti tekemistä niinkään sen kanssa että tarviiksä silmälaseja vai eksää tarvii silmälaseja”, Lasse kertoo näköharjoittelusta.

Tarkoittaako kipu aina, että jotain on rikki tai tulehtunut? Tästä puhutaan jaksossa, sekä siitä, miten neurologisella harjoittelulla voi vaikuttaa kipuun. ”Siit on kaheksan vuotta aikaa. Niin todennäköisesti siellä ei ole mitään paranemisprosessia meneillään, patologisesti välttämättä ei ole mitään mikä aiheuttaa sen kivun. Mutta kipu on aina todellinen, niiku se on”, Lasse kommentoi puhuessa mahdollisista syistä kivun taustalla. ”…mut se tarkoittaa sitä, että sun pitää tehdä niitä harjoituksia riittävän usein, riittävän kauan, jotta se tilanne jäis pysyväks, jotta sun aivot olis oppinu että tää oli ihan ok”, Lasse jatkaa harjoitteiden käyttämisestä kivun hoidossa.

Suorituskyvyn optimointi on podcastin yksi keskeisimmistä teemoista ja siitä puhutaan myös päivän jaksossa, tällä kertaa neurologisen harjoittelun näkökulmasta. Voiko neurologisella harjoittelulla vaikuttaa suorituskykyyn, ja miten? ”Jos se hengittäminen ei esimerkiks fyysisesti oo optimaalista niin todennäköisesti se vaikuttaa moneen asiaan” Lasse kertoo nostaessaan hengityksen esille yhtenä tärkeänä tekijänä suorituskyvyn optimoinnissa. ”Siinä sitä suorituskykyä voidaan parantaa hyvinki paljon riippumatta siitä mikä se sun suorituskyky käytännössä olis.” Lisää neurologiseen harjoitteluun liittyviä tekijöitä suorituskyvyn optimoinnissa selviää jakson aikana.

Jaksossa käydään myös läpi mitä harjoitteita jokainen voisi itse tehdä ja miten niillä voisi suorituskyvyn parantamisen lisäksi mahdollisesti vähentää loukkaantumisriskiä. ”Niin on se tietoisuus herännyt siitä sun kropasta aivoille ja päinvastoin, niin tämmöiset on niin kun semmoiset ihan vakiot mitä mä sanoisin et pitäisi tehdä kaikkien riippumatta siitä mikä se sun laji on.”, Lasse pohtii. ”Mä en usko siihen että kenelläkään on nii huonoa säkää, että pari kolme kertaa neljä kertaa vuodessa loukkaantuu”. Jos haluat saada paremman käsityksen yllämainituista asioista, sekä konkreettisia vinkkejä siihen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisilla harjoituksilla voisi itse lähteä liikkeelle, ota jakso kuunteluun!

STABIILI Podcast Jakso 2

Päivän podcast-jakson vieraana meillä on Lasse Rantala ja aiheena fysiikkavalmennus sekä ohjelmointi. Lasse on fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja. ”…ne [fysioterapia ja fysiikkavalmennus] tepsuttelee käsi kädessä aika kivasti”, Lasse sanoo. Lasse on työskennellyt paljon CrossFitin, sekä muiden lajien, kuten melonnan, uinnin, kamppailulajien ja triatlonin, oheisharjoittelun parissa. ”Se on itse asiassa aika hyvä juttu se, että mulla ei oo niin sitä uintitaustaa, että mä tavallaan ajattelen sieltä laatikon ulkopuolelta”.

Lasse tekee CrossFit-salin perusohjelmointa sekä CrossFit-kilpaurheilijoiden ”massa”ohjelmointia. Puhutaan näiden kahden välisistä eroista: ”se [kilpaohjelmointi] on enemmän kuormitusten laskemista ja syklittelyä… niin silloin [perusohjelmoinnissa] ei tarvii niin hirveesti miettiä sitä kuormituselementtiä…” Jakson aikana Lasse avaa tarkemmin mitä tarkoittaa näillä lauseilla.

CrossFitin vaatimukset ja tyypilliset heikot lenkit/ongelmakohdat käydään myös läpi jakson aikana, sekä miten ne tulisi ottaa huomioon ohjelmoinnissa. Lassen mukaan nimi Mat Fraser on tärkeä osa pärjäämistä, mutta muitakin tärkeitä asioita on. ”…usein se on kiinni siitä se suorittaminen, että nojaillaan vähän liikaa polviin”, pohtii Lasse. Myös eri ikäluokkien välisiä vaatimuksia käydään läpi.

CrossFitistä kuulee usein myös, että liikkeet tehdään huonolla tekniikalla, ja laji aiheuttaa loukkaantumisia ja alipalautumista. Jaksossa pohditaan, kuinka tärkeää hyvä tekniikka on, vai onko ollenkaan. Voiko toistot ryskyttää läpi voimalla, vai saako kauniilla tekniikalla parempia tuloksia aikaan? Puhutaan myös siitä, mitkä ovat just ne parhaimmat oheisharjoitteluliikkeet, ja onko teoreettisesti paras liike aina se käytännössä paras ”…ei silleen et sulla täytyy olla tiiäkkö rigi ja ghd-penkki ja 200kg painoja että sä pystyt alottaa sen tekemisen”. Lasse antaa myös hyviä neuvoja siihen, mitä jokaisen CrossFit-urheilijan kannattaisi itse ottaa huomioon enemmän omassa tekemisessä. Saadaksesi selville mitä se on, ja mistä kaikesta muusta jaksossa puhuttiin, ota jakso kuunteluun!