Tag Archives: tenniskyynärpää

Katsaus kyynärpään alueeseen: tenniskyynärpää ja golfkyynärpää

Kirjoittanut fysioterapeuttiharjoittelija Sofie Bäckström

Kyynärvarren luihin kuuluvat värttinä- ja kyynärluu, jotka niveltyvät toisiinsa. Tämän lisäksi olkaluu niveltyy sekä värttinä- että kyynärluuhun. Kyynärpäässä on siis 3 niveltä: olka-kyynärluunivel, olka-värttinäluunivel ja ylempi värttinä-kyynärluunivel. Olka-kyynärluunivel on sarananivel, joka tekee koukistus- ja ojennusliikettä. Olka-värttinäluunivel on taas rakenteeltaan pallonivel, mutta toiminnaltaan sarana-kiertonivel. Tämä nivel tekee koukistus- ja ojennusliikettä sekä mahdollistaa kyynärvarren kiertymisen sisään- ja ulospäin. Kolmas nivel eli ylempi värttinä-kyynärluunivel on kiertonivel, joka mahdollistaa yhdessä alemman värttinä-kyynärluunivelen kanssa supinaatio- ja pronaatioliikkeet. Nämä kaikki kolme niveltä ovat yhteisen nivelontelon sisällä.

Kyynärnivelen sivuilla on kaksi vahvaa nivelsidettä, jotka sallivat vain pienen sivuttaisliikkeen. Kyynärluunpuoleinen sivuside (lig. collaterale ulnare) sijaitsee kyynärnivelen mediaalipuolella ja värttinäluunpuoleinen sivuside (lig. collaterale radiale) sijaitsee taas lateraalipuolella. Tämän lisäksi värttinäluun päätä kiertää värttinäluun rengasside (lig. anulare radii), joka kiinnittyy etu- ja takaosastaan kyynärluuhun. Rengasside pitää ylempää värttinä-kyynärluuniveltä kasassa, mutta sallii kuitenkin kyynärvarren kierrot. Kyynärvarressa on myös valtavasti lihaksia, joiden päätehtävä on ranteen ja sormien liikuttaminen. Toki osa kyynärvarren lihaksista osallistuu myös kyynärnivelen koukistukseen ja kiertoliikkeisiin (supinaatio ja pronaatio).

Kyynärpään alueelle voi syntyä erilaisia kiputiloja, kuten tenniskyynärpää (lateraalinen epikondyliitti) ja golfkyynärpää (mediaalinen epikondyliitti). Tenniskyynärpää syntyy, kun ranteen ja sormien ojentajalihakset ylirasittuvat. Yleisimmin ylirasittunut lihas on extensor carpi radialis brevis (ranteen lyhyt värttinäluunpuoleinen ojentajalihas). Jatkuva käden puristusvoiman käyttö, huono rystylyöntitekniikka, toimistotyö, yksipuolinen liike tai työ, joka kuormittaa kyynärvarren lihaksia toistuvasti ranteen ollessa vääntyneenä altistaa tenniskyynärpäälle.

Yksi ja varmasti yleisin tenniskyynärpään oire on kipu. Kipua esiintyy olkaluun lateraalisen sivunastan alueella, johon kiinnittyvät ranteen ja sormien ojentajalihaksien jänteet. Kipu voi lisääntyä erityisesti, kun rannetta ja keskisormea ojennetaan, nivelnastaa painellaan tai sormia laitetaan nyrkkiin kyynärnivelen ollessa suorana. Kipu voi säteillä ylöspäin olkavartta pitkin ja alaspäin kyynärvarren ulkopintaa pitkin. Yleensä myös käden puristusvoima heikentyy, sillä sormien ojentajalihasten ja kyynärvarren supinaattoreiden voima on alentunut. Ulkosivunastaan kiinnittyneissä jänteissä tapahtuu sekä rakenteellisia että hermostollisia muutoksia. Alkuvaiheessa ulkosivunastan jänteeseen tai jänteisiin syntyy mikrorepeämiä, jotka eivät ehdi korjaantua ylirasitustilan takia. Vaivan myöhäisemmässä vaiheessa esiintyvän kivun oletetaan johtuvan muun muassa jänteen rappeumasta sekä verisuonten ja hermojen kasvamisesta jänteen sisälle.

Akuuttivaiheessa kipua lievitetään välttämällä rasitusta, joka on aiheuttanut kiputilan. Kivunlievitykseen voi kokeilla tulehduskipulääkkeitä ja -voiteita tai kylmähoitoa. Epikondyliittituki voi tulla tarpeeseen vaivan pitkittyessä. Lievästi puristava tuki laitetaan kyynärvarren ympärille, mikä estää lihaksia rasittamasta liikaa ulkosivunastan aluetta. Jos kipu on aiheutunut huonosta työergonomiasta, työtapaa täytyy muuttaa. Tenniskyynärpään hoitoon voi myös saada apua fysioterapeutilta. Erilaiset lihasharjoitteet ja venytykset edistävät tenniskyynärpään paranemisprosessia.

Golfkyynärpäässä kipu sijaitsee vastakkaisella puolella kuin tenniskyynärpäässä. Golfkyynärpään kipu kohdistuu kyynärpään sisäsivuun. Golfkyynärpään syntyyn vaikuttavat ranteen ja sormien koukistajalihasten sekä kyynärvarteen sisäkiertoa tuottavien lihasten liiallinen kuormitus. Nämä lihakset kiinnittyvät jänteillänsä olkaluun sisäsivunastaan, jonne tulehdus muodostuu. Vaiheittainen jänteen patologisen muutoksen prosessi voi johtaa jänteen rappeutumiseen ja korjaamattomaan fibroosiin tai kalkkeutumiseen. Golfkyynärpäätä esiintyy muun muassa pesäpalloilijoiden, keihäänheittäjien, kiipeilijöiden, golfareiden, puuseppien ja putkimiesten keskuudessa.

Golfkyynärpään oireita ovat sisäsivunastan paikallinen arkuus, kipu vastustetun ranteen koukistuksen ja kyynärvarren sisäkierron aikana, käden ja ranteen lihasheikkous sekä sormien tunnottomuus tai pistely (lähinnä nimetön ja pikkurilli). Akuuttivaiheessa on syytä lopettaa kipua aiheuttava toiminta. Kipua voi helpottaa särkylääkkeillä ja kylmähoidolla. Manuaalisesta terapiasta voi myös olla apua kivunlievityksessä. Kun akuuttivaihe on mennyt ohi, käden kuntouttamisen voi aloittaa. Kuntoutuksen ensimmäisenä tavoitteena on tuottaa kivutonta liikettä ranteella ja kyynärpäällä mahdollisimman suurella liikelaajuudella. Tämän jälkeen voidaan tehdä venytysharjoituksia sekä progressiivisia isometrisiä harjoitteita, jotka parantavat ranteen koukistajalihasten lihasvoimaa. Kun kuntoutuja on valmis palaamaan kipua aiheuttaneen työn tai harrastuksen pariin, on syytä tarkistaa, että hänellä on oikeanlainen tekniikka ja kunnolliset varusteet.

Lähteet:

Physiopedia n.d. Lateral Epicondylitis. Saatavana osoitteessa: <https://www.physio-pedia.com/Lateral_Epicondylitis>.

Physiopedia n.d. Medial Epicondyle Tendinopathy. Saatavana osoitteessa: <https://www.physio-pedia.com/Medial_Epicondyle_Tendinopathy>.

Saarelma, Osmo 2021. Tenniskyynärpää (epikondyliitti). Lääkärikirja Duodecim. Saatavana osoitteessa: <https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00335>.