Näissä minijaksoissa fysioterapeuttiharjoittelija Nenna Peltonen ja MPF-fyssari Asta Vilenius keskustelevat erilaisista ongelmista alaselässä, olkapäissä ja [...]
Kirjoittaja fysioterapeuttiharjoittelija Sofie Bäckström Vatsalihaksiin kuuluvat suora vatsalihas ja kolme leveää vatsalihasta: ulompi vino vatsalihas, [...]
Kirjoittanut fysioterapeuttiharjoittelija Sofie Bäckström Kyynärvarren luihin kuuluvat värttinä- ja kyynärluu, jotka niveltyvät toisiinsa. Tämän lisäksi [...]
Kestävyys- ja voimaharjoittelun tehokas yhdistely treeniohjelmassa. Tässä STABIILI-podcastin jaksossa vieraana on liikuntatieteiden tohtori Daniela Eklund [...]
Päivän jaksossa vieraana Mypowerfixin perustaja, fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja Asta Vilenius. Jaksossa keskustelemme muun muassa siitä, mikä Mypowerfix oikein on ja mitä fysioterapiassa voidaan tehdä.
Keskustelemme myös Astan fysioterapiaideologiasta. ”Asiakas tavallaan itse hoitaa itseensä ja mä annan hänelle vaan neuvoja”, Asta pohtii omia fysioterapiamenetelmiään ja kertoo myös, miten hänen oma näkemys on vuosien varrella muuttunut.
Astalla iso osa asiakkaista on joko aktiiviliikkujia tai urheilijoita. Pohdimme jakson aikana yleisimpiä syitä hakeutua vastaanotolle, sekä eri syitä ongelmien syntymiseen. ”Mä itse hyvin usein kysyn tällasilta urheilevilta ihmisiltä, että mitäs sä oot tätä ennen tehnyt”, Asta selittää lajitaustan merkitystä ongelmien syntyyn ja puolieroihin myöhemmin tulevaisuudessa.
Puhumme myös siitä, mitä se fysioterapia oikeastaan on ja miten mahdollisia ongelmia voidaan korjata. ”Yleensä ne ns aktivointiliikkeet niin mä näkisin et ne on sellasii et se asiakas vaan niiku hiffaa et ei hitsi tält se tuntuu ku mun pitäis esimerkiks tota lavan lihasta niin kuin puristaa”, Asta pohtii ja selittää tarkemmin hänen näkemyksiään fysioterapiapolusta, varsinkin urheilun ja liikunnan parissa.
Jakson aikana keskustelemme myös hieman kehon mittasuhteista ja näiden merkityksestä tiettyihin urheilulajeihin. Onko mittasuhteilla mitään väliä, vai kannattaisiko niitäkin ottaa jonkin verran huomioon urheilussa? Tämä selviää jakson aikana, kuten myös muut yllä mainitut asiat ja paljon muuta!
Päivän jaksossa vieraina CrossFit-urheilijat Jonne Koski ja Emilia Leppänen. Jaksossa puhumme muun muassa Jonnen ja Emilian treenaamisesta ja siitä, miten he yrittävät ennaltaehkäistä loukkaantumisia.
Keskustelemme Jonnen ja Emilian treenitaustasta ja miltä heidän alkuaikojen treenaaminen näytti. Ovatko samat asiat edelleen heikkouksia ja vahvuuksia? ”Niistä saa käännettyä, ei ehkä isoimpii vahvuuksii, mut sellasii et pystyy sit taas hyvin suoriutuu”, Emilia pohtii omia alkuaikojen heikkouksia ja miten ne ovat kehittyneet vuosien varrella.
Puhumme myös loukkaantumisista. Altistaako CrossFit niille? Jonne ja Emilia kertovat myös omista loukkaantumisistaan sekä miten niitä yrittävät ennaltaehkäistä. ”Et semmonen liikkeen hidastaminen on ehkä paras tapa myös ennaltaehkäistä ja vahvistaa ”, Jonne kertoo erilaisista ennaltaehkäisevistä harjoitteistaan ja selittää asiaa lisää.
CrossFit sisältää pääsääntöisesti isoja moninivelliikkeitä. Selvitämme jakson aikana, kuuluuko Jonnen ja Emilian treenirutiineihin näiden lisäksi pienempiä, eristettyjä liikkeitä ja heikkojen lenkkien vahvistamista. ”Joka kerta kun me tehdään jotain voimatreeniä tai treenii ylipäätään ni tehään niiku sen päätreenin jälkeen jotain apuliikkeitä minkä avulla me koitetaan nimenomaan just ylläpitää sitä lihastasapainoa ja pitää lihakset sellasina et ne toimii mahdollisimman hyvin”, Jonne miettii apuliikkeiden merkitystä harjoittelussa.
Jaksossa käymme myös läpi, miltä Jonnen ja Emilian vapaa-aika näyttää. Voiko huippu-urheilija myös viettää ns normaalia elämää, vai mennäänkö kaikessa aina urheilu edellä? ”Mut kyl silti pitää pystyy nauttii elämän muista asioista myös ja kavereiden seurasta ja vapaa-ajasta”, Emilia miettii kertoessaan tasapainosta huippu-urheilun ja normaalin elämän välillä. ”Jos se olis mahdollista tehdä sitä vaan kolme kertaa viikossa ja kaikki muut päivät nauttii ja tehdä muita asioita niin varmasti tekisin niin, mut se ei riitä, et kyl siihen tarvii aika paljon uhrauksia”, kommentoi taas Jonne urheilijan elämän vaatimuksista.
Nappaa jakso kuunteluun saadaksesi tarkemmin selville, mitä jakson aikana puhuttiin!
Päivän jaksossa vieraana fysioterapeutti ja CrossFit-salinomistaja Atte Kaasinen ja aiheena muun muuassa CrossFit kuntoutusmuotona.
Jaksossa puhumme Aten kokemuksista fysioterapiapuolelta ja miten fysioterapiatausta auttaa CrossFit-valmennuksessa. ”Ehkä se fysioterapia siellä antaa niiku syvempää ymmärrystä niihin taustoihin että no miksköhän tuo ihminen liikkuu tuolla tavalla”, Atte pohtii fysioterapiaosaamisen hyötyjä valmennuspuolella.
Keskustelemme myös kuntoutuksesta ja siitä, miten CrossFittiä voi siinä hyödyntää. Atte kertoo myös omaa filosofiaansa kuntoutuksessa. ”Miehän laitoin siellä aivohalvauspotilaat tekemään wodeja”, Atte kertoo omista fysioterapiakokemuksistaan vuodeosastolla ja avaa aihetta tarkemmin.
CrossFit sisältää paljon moninivelliikkeitä. Podcastin aikana pohdimme hieman näiden liikkeiden positiivisia ja negatiivisia puolia. ”Siinä just se pitkäjänteisyys siihen että jaksat tehä niitä perushommia ja jaksat harjotella ja rakentaa sitä pohjaa ennen ku sitte lähet paiskomaan kolmeekymmentä tempausta aikaa vastaan”, Atte miettii puhuessaan moninivelliikkeistä ja niiden turvallisuudesta.
Atte on Karjalan Kovin-kilpailun ”presidentti”, ja käytämmekin podcastia hyödyksi myös selvittääksemme reseptin kilpailun voittamiseen, jos ja kun se ensi vuonna se päästään järjestämän. Tästä ei kuitenkaan paljasteta tässä sen enempää. Jos siis haluat saada selville, mitä vaaditaan Karjalan Kovin-kilpailun voittoon, sekä lisää tietoa ylläolevista asioista ja muusta, ota jakso kuunteluun!
Päivän jaksossa vieraana psykologi Riikka Pasanen ja aiheena kipu. Kipu on asia, jota kaikki valitettavasti joutuvat elämänsä aikana kokemaan eri tavoin, mutta mitä se oikeastaan on ja mistä se johtuu? Näihin asioihin etsimme vastausta jakson aikana.
Kipu ei tarkoita vain sitä, että pistetään neulalla sormeen ja tunnetaan kipua. Kipu voi myös kroonistua, jolloin puhutaan kroonisesta kiputilasta. Jakson aikana koitamme myös selvittää, mikä tämä on ja mikä sitä voi aiheuttaa. ”Niin sitten jos se ei toteudukaan ja ihminen huomaa että okei nyt tää ei vastaakaan sitä mun oletusarvoa että missä ajassa tää mun kipu pitäisi olla jo poistunut niin silloin saattaa herätä lisää pelkoa, lisää huolta, lisää ahdistusta… mikä voi sitten ikään kuin lietsoa sitä kroonistumista entisestään”, Riikka pohtii syitä kivun kroonistumisen taustalla.
Myös psyykkisellä puolella voi olla vaikutusta kipuun, ja tästäkin keskustelemme jakson aikana. ”Jos stressi kroonistuu elimistössä niin se puolestaan voimistaa sitten tätä kivun kokemista ja sit me ollaankin sellasessa tosi kurjassa noidankehässä”, Riikka kommentoi kivun ja psyykkisen puolen yhteyttä ja avaa asiaa enemmän.
Voiko urheilijatkin saada kroonisia kiputiloja? ”Urheilevatkin ihmiset on ihmisiä, ja samat lainalaisuudet pätee heihinkin”, Riikka miettii. Tätä pohdimme myös jakson aikana, kuten myös sitä, kenelle niitä kroonisia kiputiloja oikein syntyy.
Puhumme myös kivun hoidosta ja siitä, miten itse voi ennaltaehkäistä kiputiloja. Nappaa siis jakso kuunteluun saadaksesi selville mitä jaksossa puhuttiin
Päivän jaksossa meillä on vieraana fysioterapeutti Tero Heikkilä ja aiheena on juoksu. Jaksossa yritämme muun muassa selvittää miltä näyttää optimaalinen juoksutekniikka, vai onko sellaista edes olemassa?
Juoksu vaatii hallintaa sekä lantiosta, että jalkaterästä. Jakson aikana selvitämme, miten tärkeää tämä hallinta oikeasti on. ”Sanotaan näin, että sen merkitys kasvaa, kun määrä kasvaa ja harjoitusten määrä kasvaa”, Tero kommentoi ja avaa aihetta enemmän jakson aikana.
Keskustelemme myös tuttuun tapaan heikoista lenkeistä ja puolieroista, ja näiden merkityksestä juoksun suorituskyvyssä ja vammojen ennaltaehkäisyssä. ”Taas kun rasitusmäärä lisääntyy niin myös kuorma sillä puolella joka enemmän kuormittuu kasvaa”, Tero selittää puolierojen ja rasitusvammojen yhteyttä.
Pohdimme jakson aikana tyypillisiä virheitä, joita juoksijoilla tapahtuu. Tämän lisäksi keskustelemme siitä, miten juoksuharrastus kannattaa aloittaa, jotta se olisi mahdollisimman turvallista. ”’Kyl mä sillon vuos sitte ku juoksin viimeks ni kyl mä sitä kymmenen kilsan lenkkiä aika helposti tein. Mutta vuodessakin kerkeää tapahtua aika paljon asioita”, Tero pohtii yleistä ongelmaa, eli liian innokasta juoksuharrastuksen aloittamista kevään alkaessa, ja kertoo muutamia vinkkejä siihen, miten ne kevään tai elämän ensimmäiset juoksuaskeleet kannattaisi ottaa.
Jaksossa käymme myös läpi millaista oheisharjoittelua juoksun ohella kannattaisi tehdä. Ota siis jakso kuunteluun ja nappaa mukaan parhaat vinkit juoksuun!
Päivän jaksossa meillä on vieraana OMT-fysioterapeutti Kari Niemi. Fysioterapeutin töiden lisäksi Kari kouluttaa muita fysioterapeutteja Kinetic Control-kursseilla. Päivän aiheena on liikekontrolli, ja jakson aikana yritämme selvittää, mitä se liikekontrolli oikein on sekä miten tärkeää hyvä liikekontrolli on. Tämä osoittautuukin suhteellisen haastavaksi tehtäväksi, sillä liikekontrollin pysty määrittelemään hieman eri tavoin ajattelutavasta riippuen. ”Jos mennää sinne fysioterapiapuolelle, koska se on paljon helpompaa, niin sen liikekontrollin vois ajatella niin, et se on yksinkertaisesti optimaalista asennon, liikkeen ja liikkumisen hallintaa suhteessa yksilöön, ympäristöön ja tehtävää”, Kari selittää liikekontrollia.
Jakson aikana keskustelemme muun muassa siitä, mitä on voima ja voiko myös vahvalla ihmisellä tai vaikka urheilijoilla olla häiriintynyt liikekontrolli. ”Niin tällasen alhasen kynnyksen liikekontrollitestit niin ne voi olla tosi haastavia urheilijalle”, Kari kommentoi kertoen lisää matalan kynnyksen harjoitteista ja niiden tärkeydestä urheilijoilla. Keskustelemme myös eri syistä liikekontrollin häiriöihin, sekä mitä niistä voi seurata.
Fysioterapiaa ajatellaan usein vain hierontana tai kuminauhajumppana. Jakson aikana puhumme siitä, mitä fysioterapia oikeasti on, ja varsinkin urheilun parissa. ”Valmentaja voi olla et se ei oo koskaan kattonukaa sellasia asioita mitä fysioterapeutti näkee heti, ja päinvastoin, niin siinä tulee hirvittävän hyvä yhteistyö”, Kari pohtii omaa kokemustaan urheilufysioterapian parissa. Puhumme myös puolierojen ja liikekontrollin merkityksestä suorituskyvyssä ja vammojen ennaltaehkäisyssä.
Pohdimme myös hieman CrossFittiä lajina ja sitä, miten yleistä liikekontrollin häiriöt ovat lajin parissa. ”Kun lähtee tekee sen kuuluisan yhden jalan minikyykyn niin siel on erinäisiä hallinnan ongelmia todella monella”, Kari miettii ja avaa aihetta tarkemmin.
Jakoon laitetaan taas vinkkejä kuuntelijoille, tällä kertaa siitä miten omasta liikkeestä voisi saada laadukkaampaa treenaamisesta turvallisempaa. Ota siis jakso kuunteluun, jos haluat kuulla lisää yllämainituista asioista ja paljon muusta!
Päivän jaksossa vieraana on Jami Tikkanen, joka on koulutukseltaan osteopaatti ja toimii maailman parhaiden CrossFit-urheilijoiden valmentajana. Päivän jaksossa teemana on vahvasti CrossFit ja mitä lajissa pärjääminen vaatii. Jami valmentaa muun muassa Annie Thorisdottiria. Jaksoss saamme kuulla Jamin tiestä Annien valmentajaksi. ”Sanoin että oot kyllä aika hyvä, mutta uskon, että voit olla vielä paljon parempi ja mie uskon, että voisin auttaa”, Jami kertoo hänen ja Annien välisestä keskustelusta, josta heidän yhteistyö alkoi.
CrossFitin huipulla taso kovenee joka vuosi. Jaksossa keskustelemme siitä, mitä huipulle pääseminen vaatii, ja mikä erottaa huiput hyvistä urheilijoista. ”Se että ymmärtää, että ei oo mitään yhtä maagista treeniä tai ohjelmaa mitä pitää seurata vaan se, että tekee vuosia ja vuosia tekee sitä työtä pitkäjänteisesti”, Jami kommentoi yhtä menestyksen taustalla olevia tekijöitä.
”Work on your weaknesses until they become your strengths” on tuttu lausahdus, jota varmasti monet crossfittajatkin ovat kuulleet. Onko kuitenkin tärkeää aina vaan tehdä heikkouksia ja jättää vahvuuksien jumppaaminen kokonaan pois? Tästä keskustelemme jakson aikana. ”Kaikilla on jotain luontaisia vahvuuksia, ja niihin kannattaa panostaa aika paljon, ja sitten koittaa nostaa niitä heikkouksia sille tasolle että ne on tarpeeks hyviä”, Jami pohtii asian tiimoilta, ja avaa asiaa vähän tarkemmin.
Puhdas liike näyttää aina hyvältä, mutta se ei valitettavasti varsinkaan ulkopuolisille ehkä ole se, mistä CrossFit olisi kaikkein tunnetuin laji. Kuinka tärkeää tämä kuitenkin on lajissa, ja onko olemassa vain yhtä tiettyä tapaa tehdä liikkeet ”puhtaasti”? Tämä selviää myös jakson aikana. ”Eri lajeissa näkee ihmisten semmosia tekniikoita tai sellasia liikkeitä mitkä ei välttämättä heti näytä siltä puhtaalta tai siltä mikä kirjassa olis semmone kuva liikkeestä, mut se toimii älyttömän hyvin sille urheilijalle”, Jami miettii omaa suhtautumistaan asiaan ja kertoo myös miten paljon hän omien urheilijoidensa kanssa panostaa liikkeen laatuun.
Hengitys on ihmisille elintärkeä toiminto, mutta voi myös vaikuttaa urheiluun paljon. Miten tärkeää hyvä hengitys on CrossFitissä, entä mitä oikein haetaan nenähengittelyllä? Näihin kysymyksiin yritetään löytää vastaukset jakson aikana. ”Kaikki pystyy hengittää jollain tavalla, niin siihen on helppo olla kiinnittämättä huomiota kun se on tavallaan niiku tarpeeks hyvää”, Jami kommentoi hengittämistä ja kertoo myös millainen merkitys hengityksellä on lajin kannalta.
Puhumme jakson aikana siitä, mitä osteopatia on ja miten se eroaa (vai eroaako?) fysioterapiasta. Käymme myös läpi sitä, miten osteopatiaa voi käyttää hyödyksi valmentamisessa. Jami on myös kouluttautunut neurologisen harjoittelun puolella, ja jaksossa keskustelemme myös sen merkityksestä valmennuksessa ja suorituskyvyn optimoinnissa.
CrossFitissä nähdään joka vuosi huikeampia suorituksia, ja sitä pohtii väkisinkin miten pitkälle tämän lajin urheilijat oikein voivat suorituskyvyssään päästä. Tähän haetaan myös Jamin mielipidettä, eli siihen miltä CrossFit tulee tulevaisuudessa näyttämään, niin kilpaurheiluna kuin tavallisen kansan harrastuksenakin. ”Sillo ku mie ite alotin 2006 niin se oli tosi semmonen niiku hardcore-juttu ja sitä teki tosi muutama vaan ja likasilla saleilla tehtiin jos oli salia ollenkaan”, Jami pohtii miten CrossFit on nyt jo muuttunut ja miettii myös miltä CrossFitin tulevaisuus tulee näyttämään.
Lopuksi yritetään tuttuun tapaan löytää vinkkejä kuuntelijoille. Tällä kertaa asioihin, joita itse voisi alkaa tekemään parantaakseen liikettä ja hengitystä. Eli jos haluat napata vinkit talteen, ja kuunnella tarkemmin mistä jaksossa puhuttiin, ota jakso kuunteluun!
Päivän jaksossa vieraana on Karoliina Paukkala, eli Karkki, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti. Karkki on valmentanut useamman vuoden painonnostoa päivätyönsä ohella.
Jaksossa onkin teemana painonnosto ja sen fyysiset vaatimukset. Jaksossa keskustellaan lapsena ja nuorena tehtyjen asioiden merkityksestä motoristen taitojen oppimisessa, ja siitä miten ne myöhemmällä iällä vaikuttavat esimerkiksi painonnoston oppimiseen. Nämä taidot voivat vanhemmalla iällä myös auttaa meitä pysymään toimintakykyisempinä. ”Todennäköisesti sillon mummelina sit kun mä tuolla liukkaalla jalkakäytävällä luistelen menemään niin mä osaan ja pystyn suojaamaan itseäni paremmin kuin sellainen joka ei oo koskaan tällaisia lajeja harrastanut”, Karkki kommentoi omaa harjoitustaustaansa ja sen merkitystä.
Painonnosto on erittäin monipuolinen laji, joka vaatii eri fyysisiä ominaisuuksia, ja myös henkistä kanttia. Jakson aikana pyrimme löytämään vastauksen siihen, mitkä ne kaikista tärkeimmät fyysiset ominaisuudet ovat. ”Jos luontainen keho on niin että sä oot luontaisesti erityisen jäykkänivelinen tai sun pehmytkudokset ei jousta riittävästi, voi sanoo et joskus vähän liikaakin, niin painonnostosta voi kyllä muodostuu aika vaikea laji sellaiselle henkilölle”, Karkki pohtii yhden tärkeän fyysisen ominaisuuden merkitystä. Muut tärkeät ominaisuudet selviävät jakson aikana. Liikkuvuus on muiden fyysisten ominaisuuksien ohella tärkeää painonnostossa. Jaksossa pohditaan missä sitä liikkuvuutta varsinkin tulisi olla. Käymme myös läpi, minkä tyyppistä voimaa painonnosto vaatii yleisesti, sekä eri lihasryhmiltä.
Onko painonnostajilla yleisiä heikkoja lenkkejä? ”Mun mielipide on se, että kaikilta puuttuu taito ja voimaa riittää kyllä”, miettii Karkki meidän puhuessa painonnostajien yleisimmistä heikoista lenkeistä. Painonnosto saattaa ulkopuolisen silmiin näyttää vaaralliselta lajilta jossa loukkaantumisriski on suuri. Onko näin? Tämä selviää jakson aikana, ja myös se, minkä tyyppisiä loukkaantumisia painonnostossa usein ilmenee ja miksi. Puhutaan myös siitä, miten loukkaantumisia voi ennaltaehkäistä. ”Eli et käytä painoja joita et pysty vielä hallitsemaan”, Karkki kommentoi ennaltaehkäisyä.
Voimanosto. Painonnosto. Molemmissa lajeissa nostellaan tankoa, mutta onko niillä muuta yhteistä? ”Molemmilla on tanko kädessä, ja siihen se sit suunnilleen jääkin”, Karkki sanoo yhtäläisyyksistä. Tästä keskustellaan jakson aikana, ja myös siitä, miten lajit eroavat fyysisiltä vaatimuksiltaan.
Painonnosto on tärkeä osa CrossFittiä, ja Karkkikin on valmentanut useita crossfittaajia. Jakson aikana jaetaan omia kokemuksia ja näkemyksiä crossfittaajan yleisistä heikoista lenkeistä painonnostoa ajatellen, ja pohditaan myös mitä crossfittaajat voisivat tehdä toisin kehittyäkseen painonnostossa. ”Aina ja kaikilla 99.9 prosenttisesti liikkuvuus. Se on joko yliliikkuvuutta, tai aliliikkuvuutta”, Karkki kertoo selkeän mielipiteen crossfittaajien heikkouksista fyysisiä ominaisuuksia ajatellen.
Jaksossa jaetaan myös yleiset vinkit crossfittaajille ja muille, jotka haluavat kehittyä painonnoston parissa. Jos siis nämä, ja painonnosto muutenkin kiinnostaa, ota koko jakso kuunteluun!
Päivän jaksossa vieraana on fysioterapeutti Mari Camut, joka toimii pääasiassa lantionpohjan toimintahäiriöiden parissa. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, mikä lantionpohja on, miten se vaikuttaa urheiluun ja miten sen toimintaa voidaan optimoida.
Lantionpohja on tärkeä siihen liittyvien rakenteiden ja sisäelinten kannalta, mutta se on myös vahvasti yhteydessä muuhun vartaloon. Tästä puhutaan jaksossa. ”Ja mä monesti asiakkaille sanonkin, että tosiaan se lantionpohja pitäis aina ottaa mukaan treeneissä esim kuntosalillakin”, Camut kommentoi viitaten lantionpohjan ja muun kehon yhteyteen.
Jaksossa puhutaan myös yleisimmistä lantionpohjan ongelmista sekä niiden syistä. Onko lantionpohjan ongelmat vain synnyttäneiden ongelma? Entä onko ongelma aina itse lantionpohjassa? ”Lantionpohjan toimintahäiriöitä on siis kaikissa ikäryhmissä lapsista vanhuksiin asti… ja on miehiä myös”, Camut kertoo viitaten sekä omaan kokemukseen, että tutkimustietoon. Keskustellaan myös siitä, miten esimerkiksi päällä oleva korona-tilanne, ja yleisesti jännitys, ahdistus sekä pelko voivat vaikuttaa lantionpohjan ja virtsarakon toimintaan. ”Myös silloin kun sä jännität tai hengität pinnallisesti ja jännittäen niin silloinhan myös lantionpohja saattaa jännittyä”.
Jaksossa käydään läpi urheilijoiden ja aktiiviliikkujien yleisiä lantionpohjan ongelmia, sekä miten jotkut urheilulajit voivat vaikuttaa lantionpohjaan. ”Jopa seitsemälläkymmenellä prosentilla semmosista urheilijoista jotka harrastaa semmosta high impact sports… niin heillä on esimerkiks virtsankarkailua.” Keskustellaan myös siitä, pitäisikö urheilijoiden kiinnittää enemmän huomiota lantionpohjaan, sekä voiko lantionpohjan toiminnan parantamisella optimoida suorituskykyä.
Virtsankarkailu puhuttaa, ja niin se puhuttaa myös jakson aikana. Onko virtsankarkailu normaalia, vaikka se olisikin yleistä? ”Aatellaan et laittaa vaa sen tenan sit ku lähtee sinne jumppaan tai muuta… Virtsankarkailu ei oo koskaan OK”, kommentoi Mari, ja kertoo myös virtsankarkailuun yhdistetyistä muista riskeistä. Selviää myös, onko ongelmana aina vain heikot lihakset, vai voiko liika kireyskin aiheuttaa ongelmia.
Käymme läpi eri syitä lantionpohjan ongelmiin, sekä miten niitä voi hoitaa. Onko hoito aina vain lantionpohjan lihasten vahvistamista? ”Eli silloin me lähdetään lantionpohjan toimintahäiriötä parantamaan ja hoitamaan kattomalla sitä nilkan hallintaa”, kertoo Mari viitaten siihen, miten erilaisia syitä ongelmien taustalla voi olla ja miten niitä voidaan lähteä korjaamaan.
Lantionpohjan ongelmat vaikuttavat edelleen olevan hieman tabu. Jaksossa keskustellaan siitä, miksi näin on ja miten ihmisiä saisi puhumaan aiheesta avoimemmin. ”Ni sitte avaudutaan ja sanotaan että nii mullaki, nii mullaki ja mulla”, Mari pohtii asiakkaiden kertomuksia aiheesta.
Jaksossa käydään myös läpi kenen tulisi harjoitella lantionpohjanlihaksia sekä muutamia yksinkertaisia vinkkejä siihen, mistä itse voi lähteä liikkeelle. Nappaa siis jakso kuunteluun, jos nämä vinkit, sekä kaikki yllämainitut asiat kiinnostavat!
Päivän podcastissa vieraana on fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja Lasse Rantala. Lasse on fysioterapian lisäksi opiskellut valmentajan ammattitutkinnon, sekä neurologista puolta Z-health- ja sensotraining-opinnoilla. Lasse tekee töitä fysiikkavalmentajana ja suorituskyvyn optimointi on keskeinen osa Lassen työtä.
Päivän jaksossa teemana on neurologinen harjoittelu ja aivojen toiminta, sekä niiden merkitys kivun synnyssä ja hoidossa, kuten myös suorituskyvyn optimoinnissa.
Neurologinen harjoittelu ei ole ehkä se kaikkein helpoiten selitettävissä oleva asia, varsinkaan pelkän puheen avulla, mutta jaksossa koitetaan saada selville mitä se konkreettisesti tarkoittaa. ”Ja ei sarkomeerit keskenään siellä päätä että nyt muuten hei jätkät mennään tosi säppiin ja aiheutetaan tälle urheilijalle hirveen kireet takareidet, vaan jostain se komento tulee. Ja näillä neurologisilla harjoitteilla pyritään vaikuttamaan siihen komentokeskukseen”, Lasse selittää.
Neurologista harjoittelua voidaan tehdä eri osa-alueiden, kuten näköjärjestelmän, propioseptiikan ja tasapainojärjestelmän, kautta. Näitä käydään jaksossa läpi. ”Näköharjoittelu taas, sillä ei ole hirveesti tekemistä niinkään sen kanssa että tarviiksä silmälaseja vai eksää tarvii silmälaseja”, Lasse kertoo näköharjoittelusta.
Tarkoittaako kipu aina, että jotain on rikki tai tulehtunut? Tästä puhutaan jaksossa, sekä siitä, miten neurologisella harjoittelulla voi vaikuttaa kipuun. ”Siit on kaheksan vuotta aikaa. Niin todennäköisesti siellä ei ole mitään paranemisprosessia meneillään, patologisesti välttämättä ei ole mitään mikä aiheuttaa sen kivun. Mutta kipu on aina todellinen, niiku se on”, Lasse kommentoi puhuessa mahdollisista syistä kivun taustalla. ”…mut se tarkoittaa sitä, että sun pitää tehdä niitä harjoituksia riittävän usein, riittävän kauan, jotta se tilanne jäis pysyväks, jotta sun aivot olis oppinu että tää oli ihan ok”, Lasse jatkaa harjoitteiden käyttämisestä kivun hoidossa.
Suorituskyvyn optimointi on podcastin yksi keskeisimmistä teemoista ja siitä puhutaan myös päivän jaksossa, tällä kertaa neurologisen harjoittelun näkökulmasta. Voiko neurologisella harjoittelulla vaikuttaa suorituskykyyn, ja miten? ”Jos se hengittäminen ei esimerkiks fyysisesti oo optimaalista niin todennäköisesti se vaikuttaa moneen asiaan” Lasse kertoo nostaessaan hengityksen esille yhtenä tärkeänä tekijänä suorituskyvyn optimoinnissa. ”Siinä sitä suorituskykyä voidaan parantaa hyvinki paljon riippumatta siitä mikä se sun suorituskyky käytännössä olis.” Lisää neurologiseen harjoitteluun liittyviä tekijöitä suorituskyvyn optimoinnissa selviää jakson aikana.
Jaksossa käydään myös läpi mitä harjoitteita jokainen voisi itse tehdä ja miten niillä voisi suorituskyvyn parantamisen lisäksi mahdollisesti vähentää loukkaantumisriskiä. ”Niin on se tietoisuus herännyt siitä sun kropasta aivoille ja päinvastoin, niin tämmöiset on niin kun semmoiset ihan vakiot mitä mä sanoisin et pitäisi tehdä kaikkien riippumatta siitä mikä se sun laji on.”, Lasse pohtii. ”Mä en usko siihen että kenelläkään on nii huonoa säkää, että pari kolme kertaa neljä kertaa vuodessa loukkaantuu”. Jos haluat saada paremman käsityksen yllämainituista asioista, sekä konkreettisia vinkkejä siihen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisilla harjoituksilla voisi itse lähteä liikkeelle, ota jakso kuunteluun!
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Voit hyväksyä evästeiden käytön tai kieltää sen.HyväksyLue lisää
Privacy & Cookies Policy
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
